Seuraa Katalonian tapahtumia - linkkejä

Espanjan perustuslakituomioistuin on parasta aikaa koolla ylimääräisessä istunnossa päättämässä ottaako se käsittelyyn Espanjan hallituksen tekemän valituksen Katalonian suunnitellusta kansanäänestyksestä itsenäistymisestä. Tarkemmin sanottuna Espanja haluaa että perustuslakituomioistuin tuomitsisi 19.9. Katalonian alueparlamentin äänin 106-28 hyväksymän lain Katalonian kansalaiskyselyistä ja viime lauantaina 27.9. tämän lain pohjalta Katalonian aluehallituksen presidentin Artur Masin antaman asetuksen kansanääänestyksen järjestämisestä sunnuntaina 9. marraskuuta 2014 Espanjan perustuslain vastaisiksi.

Taustoja Katalonian itsenäistymishalulle voit lukea vaikka täältä ja spekulaatioita siitä mitä seuraavaksi tapahtuu täältä.

Suomalaisessa mediassa Katalonian itsenäistymishanketta on raportoitu varsin suppeasti, joskin viime viikkoina hiukan paremmin. Tässä muutamia linkkejä viimeisimpiin suomenkielisiin uutisiin aiheesta: YLE, HS ja Taloussanomat.

Kansainvälisessä lehdistössä tapahtumia on seurattu ja raportoitu kohtalaisesti, tässä jotain linkkejä: BBC, Guardian, CNN , Telegraph ja France24.

Parhaiten tapahtumista pysyy selvillä tietenkin paikallisen (Espanjan ja Katalonian) uutistoimistojen ja sanomalehtien nettisivujen avulla. Olen listannut niitä tähän alle:

Englanninkielisiä:
The Local
El Pais in English
VilaWeb Catalonia
Catalan News Agency
Catalan News Monitor
Expatica Spain news
The Spain Report

Espanjankielisiä:
ABC
La Vanguardia
Libertad Digital
VilaWeb
El Confidencial
El Mundo
Publico
RTVE
El Pais

Lisäksi seuraa Twitterissä:
@catalangov
@IndySants
@VilaWeb_EN
@lizcastro
@assemblea_int
@catalanassembly
@catalannews
@marianorajoy
@el_pais
@ThisCatalonia
@cataloniatoday
@thespainreport
@catalanmonitor
@JanneRiitakorpi

 

Kenet valitaan Brasilian presidentiksi?

Vielä viime vuonna näytti siltä että Brasilian presidentinvaalit 5. lokakuuta 2014 ovat istuvan presidentin työväenpuolueen (PT) Dilma Rousseffin voittokulkua toiselle kaudelle. Kuitenkin muun muassa jalkapallon MM-kisojen jälkimainingeissa sekä jo ennen niitä, vuosien 2013 ja 2014 laajojen hallitustenvastaisten mielenosoitusten ja mellakoiden karusti kuvaamalla tavalla, hänen kannatuksensa on tasaisesti laskenut. Tämän vuoden heinäkuussa näytti siltä että opposition suurimman puolueen sosiaalidemokraattien (PSDB) presidenttiehdokas Aecio Neves pääsisi Rousseffia vastaan vaalien toiselle kierrokselle, joka järjestetään tarvittaessa 26. lokakuuta. Silloin mielipidetiedustelut ennustivat istuvalle presidentille 38 %, Nevesille 23 % ja seuraavaksi eniten kannatusta saavalle sosialistipuolueen (PSB) ehdokkaalle Eduardo Camposille 9 % kannatusta. Kaikki kuitenkin muuttui 13. elokuuta 2014.

Tuona keskiviikkona Eduardo Camposia kuljettanut Cessna-liikelentokone putosi Santosin kaupungin alueelle Sao Paulon osavaltiossa. Campos ja kuusi muuta kyydissä ollutta kuolivat. Traagisen tapahtuman jälkeen sosialistipuolue valitsi Camposin varapresidenttiehdokkaan Marina Silvan presidenttiehdokkaakseen. Jo ensimmäinen mielipidetiedustelu onnettomuuden jälkeen ennusti ympäristöaktivistin taustan omaavan Silvan nousevan ohi sosiaalidemokraattien Nevesin ja pääsevän toiselle kierrokselle Rousseffia vastaan. Sittemmin Silvan kannatus on vain noussut. Viimeisimmät mielipidetiedustelut povaavat Rousseffille 36–38 %, Silvalle 29–34 % ja Nevesille 15–19 % kannatusta vaalien ensimmäisellä kierroksella. Muita ehdokkaita on kahdeksan kappaletta mutta kellekään heistä ei ennusteta yli 2 % ääniosuutta.

Tällä hetkellä näyttää siis erittäin todennäköiseltä että naispresidentin valta jatkuu Brasiliassa ja Rousseff sekä Silva kohtaavat presidentinvaalien toisella kierroksella 26. lokakuuta. Mielipidetiedusteluissa on myös kyselty toisen kierroksen tilannetta ja käytännössä kaikissa kyselyissä viimeisen kuukauden ajalta Marina Silva voittaisi vaalit toisella kierroksella. Nevesiä ja muita ehdokkaita äänestäneet valitsisivat toisella kierroksella mieluummin Silvan kuin istuvan presidentin. Tämä on luontevaa sillä onhan Nevesin sosiaalidemokraatit johtava oppositiopuolue ja Silvan sosialistipuolue siirtyi oppositioon aikaisemmin tänä vuonna. Brasiliassa on siis halua vaihtaa hallitseva työväenpuolue vallasta pois. Myös Rousseffin edeltäjä Brasilian presidenttinä Luiz da Silva oli työväenpuolueesta.

Brasilia on tasavalta, jossa presidentillä on laajat valtaoikeudet. Presidentti mm. johtaa maan hallitusta, on asevoimien ylipäällikkö ja hänellä on veto-oikeus parlamentin säätämiin lakeihin. Nykyinen presidentti Dilma Rousseff on maan järjestyksessään 36. presidentti – ensimmäinen naispresidentti. Nainen jatkanee siis myös lokakuun vaalien jälkeen Brasilian johdossa. Etelä-Amerikan maista tällä hetkellä myös Chilellä ja Argentiinalla on naispresidentit. 

Presidentinvaalien yhteydessä Brasiliassa valitaan myös kaksikamarinen parlamentti eli kansalliskongressi, osavaltioiden yksikamariset parlamentit ja kuvernöörit sekä paikallisia kaupunki- ja kunnanvaltuustoja. Brasiliassa on siis tapana hieman Yhdysvaltojen mallin mukaan äänestää käytännöllisesti katsoen vain kerran neljässä vuodessa ja samalla kertaa hoitaa kaikki vaalit. Tyypillinen brasilialainen äänestäjä katsoo henkilöitä: kenet hän haluaa maan presidentiksi ja osavaltion kuvernööriksi. Puoluepolitiikka on Brasiliassa jokseenkin sekavaa ja itsekin hieman pyörittelin silmiäni tutustuessani kaikkiaan 21 kansalliskongressin alahuoneen puolueeseen ja 15 ylähuoneen puolueeseen. Puolueet usein muodostavatkin laajoja vaaliliittoja juurikin presidenttiehdokkaiden taakse.

Esittelen seuraavaksi kaikki presidentinvaalien ehdokkaat, heidän omat ja vaaliliittonsa puolueet, puolueiden nykyiset paikkamäärät parlamentin alahuoneessa edustajainhuoneessa sekä lyhyet kuvaukset kunkin puolueen ideologiasta ja/tai sijoittumisesta vasemmisto-oikeisto akselilla. Presidentti Rousseffin uudelleenvalintaa kannattavat puolueet muodostavat käytännössä nykyisen Brasilian hallitusta tukevan parlamenttienemmistön.

Dilma Rousseff (ehdokasta tukevat puolueet alla suuruusjärjestyksessä, oma puolue ensimmäisenä)

• Työväenpuolue PT, 88 paikkaa, keskusta-vasemmisto sosiaalidemokratia
• Demokraattinen liike PMDB, 76 paikkaa, keskustapopulismi
• Sosiaalidemokraattinen puolue PSD, 45 paikkaa, keskustaliberaali
• Edistyspuolue PP, 40 paikkaa, populistinen oikeisto
• Tasavallanpuolue PR, 32 paikkaa, keskusta-oikeisto liberaali
• Sosiaalinen tasavaltapuolue PROS, 20 paikkaa, keskusta-vasemmisto
• Demokraattinen työväenpuolue PDT, 18 paikkaa, sosiaalidemokratia, keskusta-vasemmisto
• Kommunistinen puolue, 15 paikkaa, sosialismi äärivasemmisto
• Tasavaltalaispuolue PRB, 9 paikkaa, kristillisdemokraattinen keskusta

Marina Silva

• Sosialistipuolue PSB, 25 paikkaa, keskusta-vasemmisto ja vihreä ideologia
• Yleinen sosialistipuolue PPS, 6 paikkaa, sosialismi
• Solidaarinen humanistipuolue, 2 paikkaa, monarkistinen kristillisdemokratia
• Edistyksellinen tasavaltalaispuolue PRP, 2 paikkaa, liberaali
• Sosiaaliliberaalipuolue PSL, 1 paikka, libertarismi
• Vapaa kotimaapuolue PPL, ei paikkoja, tieteellinen sosialismi

Aecio Neves

• Brasilian sosiaalidemokraattinen puolue PSDB, 44 paikkaa, kristillisdemokraattinen keskusta
• Demokraatit DEM, 28 paikkaa, oikeistoliberaalit
• Solidaarisuuspuolue SD, 21 paikkaa, keskusta-vasemmisto
• Brasilian työväenpuolue PTB, 17 paikkaa, kansallismielinen populismi
• Kansallinen mobilisaatiopuolue PMN, 3 paikkaa, keskusta
• Työväenpuolue PTdoB, 3 paikkaa, keskustapopulismi
• Ekologiapuolue PEN, 2 paikkaa, vihreä ideologia, kristillisdemokratia
• Kansallinen työväenpuolue PTN, ei paikkoja, keskusta-vasemmisto
• Kristillinen työväenpuolue PTC, ei paikkoja, kristillisdemokraattinen oikeisto

Everaldo Pereira

• Sosiaalikristillinenpuolue PSC, 12 paikkaa, kristillisdemokraattinen keskusta-oikeisto

Eduardo Jorge

• Vihreä puolue PV, 8 paikkaa, vihreä ideologia

Luciana Genro

• Sosialistinen vapauspuolue PSOL, 3 paikkaa, sosialistinen äärivasemmisto

Jose Eymael

• Kristillinen sosiaalidemokraattipuolue PSDC, 1 paikka, kristillisdemokratia

Jose de Almeida

• Yhdistynyt sosialistinen työväenpuolue PSTU, ei paikkoja, kommunistinen trotskismi

Jose Fidelix

• Uudistava työväenpuolue PRTB, ei paikkoja, kansallismielinen keskusta

Mauro Lasi

• Kommunistinen puolue PCB, ei paikkoja, kommunistinen marxistileninismi

Rui Pimenta

• Työväenasialla puolue, ei paikkoja, kommunistinen trotskismi

Kuten huomasitte, Brasiliassa on erittäin paljon puolueita ja vielä varsin samanlaisin nimin sekä vasemmistopainotteisesti. Parlamentin alahuoneesta löytyy kommunistisen puolueen lisäksi neljä erilaista työväenpuoletta, neljä sosialistista puoluetta sekä kolme sosiaalidemokraattista puoluetta.

Maan suurin puolue on Rousseffin keskustavasemmistolainen työväenpuolue mutta hänen hallitukseensa kuuluu myös maan suurin oikeistopuolue edistyspuolue. Nevesin parlamentaarinen oppositio on sen johtavan puolueen nimestä huolimatta (sosiaalidemokraatit PSDB) pääosin keskusta-oikeistolainen hallituksen ollessa keskusta-vasemmistolainen. Jos sosialistipuolueen Marina Silva voittaa vaalit ja nousee presidentiksi vanhat koalitiot hajoavat. Silva ympäristöaktivismi taustastansa vuoksi ottaa varmastikin vihreät mukaan hallitukseensa mutta hän tarvitsee tukea myös muulta laajalta puoluekentältä. Se ei tule olemaan suuri ongelma sillä Brasiliassa puolueiden hajoamisten, yhdistymisten ja edustajien loikkausten myötä, puolueiden asenne esim. presidenttiä kohtaan ei ole kiveen kirjattu. Brasilia on siis hyvin kaukana blokkivaalimaasta vaikka puolueet muodostavatkin liittoutumia vaaleissa. Muistetaan myös että Brasilian presidenttivaltaisessa järjestelmässä hallitus on vastuussa presidentille eikä parlamentille, joten hallituksen luottamusäänestyksiä parlamentissa maa ei tunne. Todelliset pysyvät ja väliaikaiset enemmistöt presidentin ja hallituksen lakialoitteiden taakse kerätään neuvotteluiden kautta.

On mielenkiintoista nähdä nouseeko ympäristöaktivisti Marina Silva Brasilian presidentiksi. Ottaen huomioon Brasilian talouden olevan maailman seitsemänneksi suurin bruttokansantuotteella mitattaessa ja kuinka iso ongelma Amazonin sademetsän metsäkato on, voi hänen valintansa olla hyvinkin merkittävä. Hän joutunee toisaalta vaikeuksiin Brasilian maatalouskappasektorin kanssa jyrkkien ympäristömielipiteidensä vuoksi. Hän on myös tiukan linjan evankelistakristitty ja vastustaa mm. aborttia sekä tasa-arvoista avioliittolakia.

Toisaalta myös vuonna 2010 hehkutettiin ja mielipidetiedusteluissa povattiin  että vihreätä liikettä edustanut matemaatikko ja filosofi Antanas Mockus voittaisi Kolumbian presidentinvaalit ja nousisi maailman ensimmäiseksi vihreäksi valtionpäämieheksi. Vaalien toisella kierroksella liberaalikonservatiivi Juan Manuel Santos voitti kuitenkin Mockusin selkeästi. Näin voi käydä myös Brasiliassa tällä kertaa.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään siis ensi viikon sunnuntaina 5. lokakuuta 2014 ja hyvin todennäköinen toinen kierros tarvittaessa sunnuntaina 26. lokakuuta 2014.

Katalonia haluaa järjestää kansanäänestyksen itsenäistymisestä

Perjantaina 20. syyskuuta, päivä sen jälkeen kun skotit olivat äänestäneet itsenäistymistä vastaan, Katalonian alueparlamentti hyväksyi äänin 106–28 lain Katalonian kansalaiskyselyistä (Law on Catalan Consultation Votes). Tämän pohjalta aluehallituksen presidentti Artur Mas aikoo järjestää kansanäänestyksen Katalonian itsenäistymisestä sunnuntaina 9. marraskuuta 2014.

Siitä miten tähän on tultu voit lukea esimerkiksi tästä aikaisemmasta blogistani viime keväältä. Tässä tekstissä keskitytään siihen mitä Kataloniassa tulee seuraavaksi tapahtumaan. Lähtökohtana on se että selkeä enemmistö katalaaneista (todettu mm. mielipidekyselyissä, viimeisissä aluevaaleissa sekä kolmen peräkkäiset vuoden massiivisissa mielenilmauksissa Katalonian kansallispäivänä 11. syyskuuta) ja selvä enemmistö Katalonian alueparlamentin puolueista haluaa järjestää kansanäänestyksen alueen itsenäistymisestä. Suurin ongelma on se että Espanjan nykyinen hallitus ja Espanjan kolme suurinta puoluetta eivät hyväksy kansanäänestyksen järjestämistä.

On odotettavissa että lähipäivinä Espanjan hallitus vie uuden Katalonian lain maan perustuslakituomioistuimeen ja tekee saman myöhemmin kun Katalonian presidentti antaa asetuksen kansanäänestyksen järjestämisestä tämän lain pohjalta. Minkä takia Katalonian kansanäänestys olisi Espanjan perustuslain vastainen?

Kansanäänestysten järjestäminen on Espanjassa ainoastaan keskusvallan oikeus. Kuitenkin lain Katalonian itsehallinnosta artikla 122 (Statute of Autonomy of Catalonia 2006), jota Espanjan perustuslakituomioistuin ei muuttanut/hylännyt vuonna 2010, sallii itsehallintoalueelle oikeuden järjestää ei-sitovia kansalaiskyselyitä. Artiklassa sanotaan tarkalleen että Katalonian aluehallitus voi järjestää näitä äänestyksiä ”oman toimivaltansa puitteissa”. Tämän on tulkittu tarkoittavan sitä että Katalonia ei voi järjestää kansalaiskyselyä itsenäistymisestään, koska yhden Espanjan itsehallintoalueen itsenäistyminen ei ole Espanjan perustuslain mukaan heidän, vaan kaikkien espanjalaisten asia, eikä siis Katalonian aluehallituksen toimivallan puitteissa. Tämä ei olisi ongelma, jos Espanjan hallitus Ison-Britannian tapaan olisi lähtenyt neuvottelemaan katalaanien kanssa asiasta ja lähtökohtaisesti hyväksynyt ajatuksen että katalaaneilla olisi oikeus äänestää itsenäistymisestään koska valtaosa heistä ja Katalonian puolueista haluaa sitä. Espanjan parlamentti voisi halutessaan myöntää oikeuden Katalonialle kansanäänestyksen järjestämiseksi Espanjan perustuslain artiklan 150 mukaan. Katalonian parlamentti pyysi tätä tammikuussa 2013 mutta Espanjan parlamentti hylkäsi sen. Espanjalle edellä kerrotusta on tullut heidän lainsäädäntöön perustuva pää-argumenttinsa vastustaessaan Katalonian kansanäänestystä.

Jos Espanjan perustuslakituomioistuin ottaa uusimman Katalonian kansalaiskyselylain käsittelyynsä Espanjan hallituksen pyynnöstä, se automaattisesti jäädyttää lain viideksi kuukaudeksi ennen tuomioistuimen päätöstä. Tämä ei kuitenkaan ole selviö, vaikka Espanja sitä haluaakin. Perjantain hyväksytty laki nimittäin perustuu juuri lakiin Katalonian itsehallinnosta, eikä edellä kuivailtu tulkinta Katalonian aluehallituksen toimivallan rajoista oikeastaan koske vielä tätä lakia. Taas sitten kun Katalonian presidentti Artur Mas antaa asetuksen varsinaisesta kansalaiskyselyn järjestämisestä 9. marraskuuta, se asetus todennäköisesti otetaan Espanjan perustuslakituomioistuimen käsittelyyn ja ainakin jäädytetään niin pitkäksi aikaa että lainsäädännöllisesti 9. marraskuuta kansalaiskysely ei olisi mahdollista.

Jos Espanjan hallitus estää Katalonian itsenäistymisäänestyksen viemällä asiaan liittyvät Katalonian parlamentin lait ja/tai Katalonian presidentin asetukset Espanjan perustuslakituomioistuimeen ja tuomioistuin ottaa nämä asiat käsittelyyn (aiheuttaa vähintään 5 kuukauden tilapäisen mitätöimisen) sekä lopulta ainakin varsinaisen asetuksen tapauksessa tuomitsee Katalonian itsenäistymisäänestyksen Espanjan perustuslain vastaiseksi, mitä vaihtoehtoja katalaaneille jää? Lyhyesti nämä vaihtoehdot voidaan tiivistää viiteen ja näistä yhden toteuduttua voidaan hyvinkin päätyä sen jälkeen seuraavaksi johonkin toiseen:
1) Tyytyä tilanteeseen ja jättää 9. marraskuuta 2014 äänestys toteuttamatta
2) Pitää kyseinen äänestys mutta epävirallisena, ilman lainsäädännöllistä taustaa, ja siten että Katalonian parlamentti ja aluehallituskin pitävät sitä epävirallisena
3) Pitää joka tapauksessa kansanäänestys 9. marraskuuta, huolimatta sen lainvastaisuudesta, ja siten että Katalonian parlamentti ja aluehallitus pitävät sitä virallisena ja sitovana
4) Järjestää ennenaikaiset Katalonian alueparlamentin vaalit ja muodostaa itsenäistymistä kannattavien puolueiden koalitio itsenäistymisen kannatuksen selvittämiseksi
5) Julistautua yksipuolisesti itsenäiseksi Katalonian valtioksi

Näistä ensimmäinen vaihtoehto eli perustuslakituomioistuimen ja Espanjan hallituksen vaatimukseen suostuminen on erittäin epätodennäköistä. Jos presidentti Artur Masin puolueesta keskustaoikeistolaisesta CiU:sta (Convergence and Union) koostuva Katalonian vähemmistöhallitus päättää taipua Espanjan tahtoon, se menettää separatistisen ERC (Katalonian tasavaltalainen vasemmisto) puolueen tuen minkä varassa se on toiminut. CiU todennäköisesti myös hajoaisi kahteen siipeen, joista itsenäistymisen kannattajat ovat selkeästi suurempi. Artur Mas pystyisi estämään ennenaikaiset vaalit vain liittoutumalla Katalonian sosialistien ja kansanpuolueen (Espanjan pääpuolueiden haarakonttorit) kanssa, joka olisi epävakaa koalitio. Ennenaikaiset vaalit olisivat joka tapauksessa edessä ja niissä ERC nousisi selkeästi suurimmaksi, ehkä jopa lähelle yksinkertaista enemmistöä niin kuin CiU edellisellä vaalikaudella. Oriol Junquerasista tulisi Katalonian presidentti ja käytännössä Katalonialla olisi edessä uudestaan samat vaihtoehdot kuin alussa. Tämä skenaario ei kuitenkaan ole todennäköinen koska ensinnäkin CiU ja Artur Mas haluaa järjestää kansanäänestyksen melkein keinolla millä hyvänsä ja vaikka hän ei niin haluaisikaan, olisi Katalonian itsenäistymishankkeen hylkääminen käytännössä poliittinen itsemurha.

Toinen vaihtoehto eli epävirallisen kansanäänestyksen järjestäminen olisi ehkä melko turvallinen, pienimmän Espanjan vastareaktion aiheuttava ja jossain määrin katalaanien toiveita tyydyttävä ratkaisu. Siihen voitaisiin päätyä jos Katalonian aluehallitus ilmoittaisi Espanjan perustuslakituomioistuimen tuomion jälkeen että lainvoimaista kansanäänestystä ei voida toistaiseksi järjestää, mutta Espanja saatetaan saada taipumaan epävirallisen kansanäänestyksen kautta. Se voitaisiin järjestää kansalaisyhteisön (esim. Katalonian kansalliskokous ANC) toimesta Katalonian aluehallituksen toimiessa tarkkailijana.

Tällainen epävirallinen kansanäänestys ei kuitenkaan saisi missään nimessä kansainvälistä tunnustusta ja Espanja pystyisi esittämään väitteitä vaalivilpistä ja epäilyttävästä epävirallisuudesta. Katalonian aluehallitus tosin voisi vedota, mahdollisen itsenäistymisen kannattajien merkittävän voiton jälkeen, virallisen kansanäänestyksen puolesta tämän mandaatin pohjalta. Toisaalta vuoden 2012 Katalonian aluevaaleissa separatistiselle puolueille (CiU, ERC sekä pienet ICV eli Katalonian vihreät ja äärivasemmistolainen CUP) annettu mandaatti parlamenttipaikkojen muodossa ei ole vaikuttanut Espanjan kantaan juuri millään tavalla. Espanja ei siis tulisi taipumaan epävirallisen kansanäänestyksen pohjalta virallisen kansanäänestyksen järjestämiseen. Vaikka epävirallinen kansanäänestys järjestettäisiinkin 9. marraskuuta, sen jälkeen Katalonia on käytännössä jälleen samassa alkutilanteessa, nyt enää kolmen vaihtoehdon kanssa.

Kolmas ja mielestäni todennäköisin (tosin neljäs vaihtoehto, joka on ennenaikaiset aluevaalit, ja sen jälkeen toteutettava kolmas on melkein yhtä todennäköinen) vaihtoehto on se, että huolimatta Espanjan vastustuksesta ja todennäköisestä perustuslakituomioistuimen päätöksestä tuomita kansanäänestys laittomaksi, Katalonian aluehallitus järjestää virallisen, mutta laittoman, kansanäänestyksen (voidaan kutsua toki myös kansalaiskyselyksi) itsenäistymisestä sunnuntaina 9. marraskuuta 2014.

Tällaisessa ratkaisussa haittapuolena on se että, vaikka kuinka suuri osa katalaaneista äänestäisi itsenäistymisen puolesta (itse asiassa kansanäänestys tulee olemaan kaksiosainen: Haluatko Katalonian olevan valtio, ja jos kyllä niin haluatko tämän valtion olevan itsenäinen? Vastausvaihtoehdot ovat siis Ei, Kyllä – Ei ja Kyllä – Kyllä, joista keskimmäinen saanee kuitenkin erittäin pienen prosenttiosuuden äänistä), kansanäänestyksen tulos voidaan kiistää, niin Espanjan kuin muidenkin valtioiden toimesta, melko helposti koska koko äänestys olisi tällöin vailla laillista pohjaa. Tulos on laiton, jos äänestyskin on laiton.

Sitä paitsi Espanjan hallitus tuskin seuraisi toimettomana Katalonian järjestäessä laitonta kansanäänestystä itsenäistymisestä. Seuraavana esitetty skenaario Espanjan mahdollisista vastatoimista pätee luonnollisesti muihinkin tilanteisiin, jossa Katalonia rikkoisi Espanjan lakia. Erityisesti siihen, tekstin lopussa, käsiteltävään ratkaisuun, joka häämöttää kaikkien muidenkin vaihtoehtojen lopussa, jos Espanjan hallitus ei suostu Katalonian tahtoon itsenäistyä, ja Katalonia ei luovu hankkeestaan itsenäistyä kansalaistensa tahdon muodossa (eli että katalaanit äänestävät ei, mikä toki on sekin mahdollista – Kataloniassa on silti kuitenkin merkittävästi suurempi tahto, ei vain äänestää, vaan myös juurikin itsenäistyä kuin esim. Skotlannissa [mielipidetiedustelut, miljoonien mielenilmaukset ja vaalitulokset perusteluina]), että Katalonia julistautuu yksipuolisesti itsenäiseksi valtioksi.

Jos siis Espanja päättää toimia esim. estääkseen laittoman kansanäänestyksen järjestämisen Kataloniassa, mitä se voi tehdä? Lähettää panssarivaunut Barcelonaan? Toivottavista ei, vaikka hetken päästä puhumme tässä tekstissä myös siihen verrattavasta tilanteesta. Espanjan hallitus voi (vaaditaan myös enemmistö Espanjan parlamentin ylähuoneesta senaatista) perustuslain 155 artiklan perusteella esim. hajottaa Katalonian alueparlamentin ja määrätä ennenaikaiset vaalit sekä edellä mainittuun artiklaan perustuen (lisäksi vaatien 2/3 enemmistön parlamentin alahuoneesta, koska kyse on perusoikeuteen puuttumisesta) kieltää joidenkin separatististen puolueiden osallistumisen vaaleihin. Äärimmäisessä tapauksessa Espanjan hallitus voi myös lakkauttaa Katalonian itsehallinnon ja ottaa alueen suoraan Madridin hallintaan. Lisäksi Espanja voi antaa pidätysmääräyksen Katalonian poliittisesta johdosta sekä laatia erillisiä lakeja kieltämään Espanjasta eroamisen suunnittelun tai sitä ajavassa puolueessa toimimisen.

Espanjassa on ainekset vakavaan perustuslailliseen kriisiin. Yksi vaihtoehto on että tajutessaan mihin kriisi voi johtaa, Espanjan hallitus vaihtaa kantaansa ja antaa Katalonian äänestää ja jos katalaanit valitsevat itsenäistymisen, niin neuvottelee rauhanomaisen itsenäistymisen. Tämä ei kuitenkaan ole järin todennäköistä nykyisen tilanteen vallitessa ja muistettaessa että jos Katalonia päästetään itsenäistymään Espanjasta, Baskimaa seuraa heti seuraavana päivänä. Galicia ja Andalucia, taantuvan Espanjan uudet taloudellisesti vahvimmat alueet Katalonian lähdettyä, harkitsisivat myös itsenäistymistään. Espanja voi todella kirjaimellisesti hajota käsiin. Sitä taustaa vasten on helpompi ymmärtää Espanjan pääministeri Mariano Rajoyn ja käytännössä katsoen koko Espanjan poliittisen kartan, lukuun ottamatta äärivasemmistoa, tiukkaa ja ehdotonta linjaa Katalonian suhteen.

Jos Espanja hajottaa Katalonian parlamentin, ennenaikaisissa vaaleissa valtaan nousee entistä enemmän itsenäisyyttä haluava hallitus. Jos Espanja ryhtyy kieltämään Katalonian suurimpia puolueita, se ei voi kutsua enää itseään demokratiaksi ja kohtaa sanktioita niin Euroopan unionin kuin Euroopan neuvoston suunnalta. Katalaanien tyytymättömyys kasvaisi vain entisestään. Mitä tapahtuisi jos Espanja määräisi presidentti Artur Masin pidätettäväksi ja/tai lakkauttaisi Katalonian itsehallinnon? Katalonialla on jo suurin osa kaikista itsenäisen valtion vaatimista toiminnoista ja se pystyy jatkamaan itsenäisesti toimintaansa käytännössä katsoen minä hetkenä hyvänsä. Luonnollisesti neuvoteltu siirtymä, jollainen Skotlannissakin olisi ollut, olisi kuitenkin huomattavasti parempi tapa itsenäistyä.

Katalonian poliisivoimat, Mossos d’Esquadra, eivät ole osa jotain koko Espanjan poliisivoimia vaan toimivat Katalonian aluehallinnon (Generalitat) alaisuudessa. Mitä tapahtuisi jos Espanja määräisi Katalonian poliisivoimat pidättämään Artur Masin ja estämään Katalonian parlamentin istunnot lakkautettuaan alueen itsehallinnon? Sitä ei voida varmasti tietää. Jos Katalonian poliisivoimat eivät tottelisi Madridista tulleita määräyksiä, paikalle lähetettäisiin eräänlainen keskusvallan puolisotilaallinen erikoispoliisi: Guardia Civil. Joka tapauksessa julkiset oikeudenkäynnit Katalonian poliittista johtoa vastaan laittaisivat Espanjan todella huonoon valoon kansainvälisesti ja entisestään innostaisivat katalaaneja vaatimaan itsenäisyyttä. Tässä vaiheessa näkisimme jo todennäköisesti laajaa passiivista vastarintaa esim. lakkojen ja boikottien muodossa. Väkivaltaisuuksia ei voida myöskään sulkea pois, varsinkaan siinä tapauksessa että Espanjan keskusvalta käskee omat poliisivoimansa, mahdollisesti armeijan tukemana, Katalonian kaduille toteuttamaan määräykset mitä Katalonian oma poliisi ei suostunut noudattamaan. Pahimmassa tapauksessa näkisimme Katalonian itsenäistymishaaveiden väkivaltaisen murskaamisen poikkeustilan, ulkonaliikkumiskieltojen sekä armeijan miehityksen muodossa. Kuvitelkaa miljoonan katalaanin mielenosoitus Barcelonassa, jonka armeija yrittäisi estää.

On vaikea ennustaa miten tällainen kehitys etenisi. Ehkä Katalonian itsehallinnon lakkauttamisen, vakivaltaisten mellakoiden ja poikkeustilan jälkeen, Euroopan unioni painostaisi/välittäisi ”rauhan” Katalonian ja Espanjan välille, joka johtaisi Katalonian itsenäistymiseen. Joka tapauksessa on myös Espanjan intresseissä välttää väkivaltainen kehitys mutta on eri asia huomataanko se riittävän ajoissa. Espanja ei hyväksy Katalonian itsenäistymistä, eikä ainakaan toistaiseksi edes kansanäänestystä asiasta, joten toivottavasti emme näe käytännön vastausta siihen, estetäänkö se tarvittaessa jopa panssarivaunujen voimalla.

Vaihtoehto virallisen, mutta laittoman, kansanäänestyksen järjestämiselle on Artur Massinkin väläyttämä, ns. yhden asian vaalit. Presidentti Mas voisi hajottaa Katalonian alueparlamentin ja määrätä ennenaikaiset vaalit, jossa itsenäistymistä kannattavat puolueet (nykyisistä parlamenttipuolueista CiU, ERC, ICV ja CUP) muodostaisivat vaaliliiton. Tämä toiminta itsessään ei johtaisi minkäänlaiseen reaktioon Espanjan suunnalta ja olisi täysin lainmukainen. Jos itsenäistymistä kannattavat puolueet voittaisivat (ainakin ERC:lle ennustetaan merkittävää voittoa, nousua suurimmaksi puolueeksi), uudella Katalonian parlamentilla ja aluehallituksella olisi kaksi vaihtoehtoa. Se voisi vedota Espanjaan tämän äänestysmandaatin pohjalta ja vaatia varsinaista kansanäänestystä itsenäistymisestä. Jos ja kun sitä ei silläkään kertaa annettaisi, edessä voisi olla edellinen vaihtoehto eli virallinen mutta laiton kansanäänestys kaikkine seurauksineen tai sitten vaihtoehdoista viimeinen.

Jos Katalonian ja Espanjan välinen perustuslaillinen kiista katalaanien oikeudesta päättää omasta tulevaisuudestaan ei ratkea epävirallisten tai virallisten, laittomien tai ei, kansanäänestysten tai ennenaikaisten vaalien pohjalta, ja mahdollisesti kärjistyvän tilanteen kautta, ei Katalonialle välttämättä jää muuta vaihtoehtoa kuin julistautua yksipuolisesti itsenäiseksi valtioksi. Julistuksen tekisi Katalonian parlamentti perustuen todennäköisesti joko virallisen, mutta laittoman kansanäänestyksen tai aluevaalien tulokseen. Itsenäistymistä vastustavat puolueet todennäköisesti marssisivat ulos parlamentin istunnosta ja Espanja sanoisi julistuksen olevan perustuslain vastainen. Tässä täytyy tosin mainita että harvan valtion perustuslaki sallii alueensa irtautumisen ilman valtion kansanedustuslaitoksen tahtoa. Katso Suomen perustuslaki § 4, jossa lukee: ”Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta. Myös Skotlannin kansanäänestys olisi ollut laiton jos Ison-Britannian parlamentti ei olisi sitä hyväksynyt.

Katalonian yksipuolista julistautumista itsenäiseksi valtioksi todennäköisesti seuraisi kaikki edellä esitellyt Espanjan vastatoimet aina itsehallinnon lakkauttamisesta Katalonian poliittisen johdon vangitsemiseen. Väkivallan uhka olisi todellinen. Tällaisessa tilanteessa myös Euroopan unionin suhtautuminen olisi tärkeää. Yksikään EU:n jäsenmaa tuskin tunnustaisi itsenäistä Kataloniaa mutta yhdessä suussa he vaatisivat Espanjalta pidättäytymistä väkivallasta. Mitä tapahtuisi jos separatististen Baskimaan kansallispuolueen ja yhdistyneen EHB:n dominoima Baskimaan parlamentti julistaisi alueen itsenäiseksi päivää Katalonian jälkeen?

Espanjan ja Katalonian rauhanomaisen eron todennäköisyys ei ole kovin suuri. Se vaatisi valtavan asennemuutoksen Espanjan suunnalta. Toisaalta voidaan myös kysyä olisiko Ison-Britannian hallitus suostunut vuonna 2012 Skotlannin kansanäänestyksen järjestämiseen jos mielipidetiedustelut olisivat näyttäneet selkeää johtoa itsenäistymisen kannattajille? Vaikea sanoa, ehkä olisivat. On mahdollista että jossain vaiheessa katalaanit hylkäävät itsenäistymishankkeen äänestämällä sitä vastaan jonkinlaisessa kansanäänestyksessä (jos näin käy Espanjan hallitus varmasti kehuisi äänestystä rehdiksi ja demokraattiseksi) tai ennenaikaisissa aluevaaleissa. Aluevaalit ovat luvassa viimeistään 2016 – silloin voi toki olla jo itsenäisen Kataloniankin vaalit. Lisäksi on mahdollista että jossain vaiheessa Espanjan hallitus tekee kompromissiehdotuksen esim. Espanjan muuttamisesta entistä enemmän liittovaltioksi ja Katalonian itsehallinnon merkittävästä lisäämisestä ja vastineena Katalonian aluehallitus luopuu kansanäänestyshankkeestaan. Tällainen ehdotus ei olisi kuitenkaan läpihuuto juttu edes Espanjan parlamentissa (Cortes Generales), eikä varsinkaan Kataloniassa, jossa kansalaisten mielipiteen pitäisi muuttua dramaattisesti, jotta mikään muu kuin kansanäänestys itsenäistymisestä hyväksyttäisiin.

Skotlannin kansanäänestys oli merkittävä poliittinen tapahtuma. Äänestystulosten seuraaminen oli hyvin jännittävää torstain ja perjantain välisenä yönä syyskuun 18–19. päivä 2014. Kataloniassa tulevat kuukaudet ja vuodet tulevat olemaan äärimmäisen jännittäviä. Mikä skenaario toteutuu? Itsenäistyykö Katalonia, hajoaako Espanja?

Seuraava jännitysmomentti on Espanjan perustuslakituomioistuimen reaktio Katalonian yritykseen järjestää kansalaiskysely (käytännössä kansanäänestys) itsenäistymisestään 9. marraskuuta 2014. On tietysti olemassa pienen pieni mahdollisuus ettei perustuslakituomioistuin katso kansanäänestyksen olevan perustuslain vastainen ja katalaanit pääsevät äänestämään. Silloin Espanjan olisi vaikeampi tuomita kansanäänestystä vedoten sen laittomuuteen mutta siltikään Espanja ei tule melkein keinolla millä hyvänsä antamaan Katalonian itsenäistyä. Sen seuraukset voisivat pahimmillaan tarkoittaa koko Espanjan valtion loppua. Olisin kuitenkin todella yllättynyt jos perustuslakituomioistuin ei ota edes käsittelyyn (joka se jo tekee kansanäänestyksestä käsittelyn ajaksi laittoman) lakia Katalonian kansalaiskyselyistä ja/tai Katalonian presidentin asetusta tämän kyseisen lain pohjalta järjestää kansanäänestys 9.11.2014.

Yhtä kaikki: ainakin itse jännittäisin mieluummin ainoastaan marraskuisena sunnuntai-iltana sitä minkälaisen tulevaisuuden katalaanit valitsevat itselleen demokraattisessa kansanäänestyksessä kuin sitä että johtaako tämä kaikki Katalonian itsehallinnon lakkauttamiseen, poliiseihin keskeyttämässä demokraattisen parlamentin istuntoa, presidentti Artur Massiin käsiraudoissa ja ehkä jopa panssarivaunuihin Barcelonan kaduilla.

 

 

 

Itsenäistymisen vastustajat voittivat Skotlannissa

Kauan odotettu Skotlannin kansanäänestys itsenäistymisestä 18. syyskuuta 2014 päättyi itsenäistymisen vastustajien voittoon noin 55–45 %. Millainen kansanäänestyksen tulos tarkemmin katsottuna oli? Minkä takia voitto Ei-kampanjalle oli ehkä jonkun verran selkeämpi kuin viimeisten kahden viikon mielipidetiedustelut antoivat odottaa? Mitä tästä kaikesta seuraa niin Skotlannille kuin koko Yhdistyneelle kuningaskunnalle?

Äänestysaktiivisuus oli ennätyksellisen korkea 84,6 %. Muutamilla äänestysalueilla ylitettiin jopa 90 % raja. Osa asiantuntijoista oli ennustanut korkean äänestysaktiivisuuden auttavan itsenäistymisen kannattajia. Miksi näin ei käynyt? Voi olla että oletus oli alun perin väärä. Ne kellä on kohtalaisen selkeä mielipide itsenäistymisen puolesta tai ovat odottaneet sitä jo pitkään, käyvät aivan varmasti äänestämässä kun taas asiaan vähemmän kiinnostusta laittavan, ehkä itsenäistymistä vastustavan, äänestäjän aktiivisesta osallistumisesta ei ole takeita.

Sen lisäksi että viimeisen viikon kampanjointi (mm. Ison-Britannian konservatiivien, työväenpuolueen ja liberaalidemokraattien johtajien sekä entisen Ison-Britannian pääministerin Gordon Brownin työ, joka voitiin kylläkin tulkita pelästyneeksi reaktioksi itsenäistymisen mahdollisuuden kasvettua) ilmeisesti onnistui kääntämään epävarmoja äänestäjiä Ei-kampanjan taakse. Lisäksi ehkä muutama itsenäistymisen kannattajien voittoa enteilevä mielipidetiedustelu sai sellaiset äänestäjät, jotka eivät ehkä olisi edes antaneet ääntään, käymään äänestämässä. Ja tietenkin myös epävarmassa tilanteessa äänestäjä turvautuu mieluummin turvalliseen vaihtoehtoon kuin ottaa riskiä, jona itsenäistymistä voidaan tässä tilanteessa pitää.

Yhteenvetona jonkun verran itsenäistymisen kannattajia kääntyi vastustajiksi viimeisinä päivinä, iso määrä äänestäjiä kävi äänestämässä ”Ei” sen sijaan että olisivat jääneet kotiin ja ehkä ennalta itsenäistymisen kannattajien vahvoilla alueilla heidän potentiaalisia äänestäjiä jäi kotiin. Tästä kertoo mm. Dundeen ja Glasgow’n alhaiset äänestysprosentit. Nämä kaksi aluetta olivat osa niitä vain neljää aluetta missä itsenäistymisen kannattajat voittivat ja samalla kaksi alhaisinta äänestysprosentin suhteen.

Dundeen ja Glasgow’n lisäksi itsenäistymisen vastustajat voittivat Pohjois-Lanarkshiren ja Länsi-Dunbartonshiren alueet. Glasgow’ssa, joka on Skotlannin suurin kaupunki, lukemat olivat 54–46 %, kuitenkin vain reilun 25 000 äänen erolla, itsenäistymisen puolesta. Näistä voitoista mikään ei varsinaisesti ollut yllätys, paitsi siltä osin että Glasgow’ssa Kyllä-kampanja olisi tarvinnut (ja sille ennustettiin sellaista) selkeämmän voiton, jotta se korvaisi Edinburghin, jossa itsenäistymisen vastustus on vahvaa, selkeän häviön. Itsenäistymisen vastustajat voittivat Edinburghin peräti 61–39 % eli yli 70 000 äänen marginaalilla.

Yllätys oli että itsenäistymisen kannattajat tekivät huonon tuloksen muilla perinteisillä Skotlannin kansallispuolueen vahvoilla alueilla esim. Aberdeenshiressa, Clackmannanshiressa, Perth ja Kinrossissa, Ylämaalla sekä Stirlingissä. Näistä ensimmäisten joukossa julkaistun pienen Clackmannanshiren sekä esim. Ulko-Hebridien, joiden piti olla varmoja Kyllä-kampanjan voittoja, kääntyminen itsenäistymisen vastustajien puolelle kuvasti tulostenjulkaisun trendiä yöllä. Tulosten tullessa itsenäistymisen kannattajien varmat alueet olivat, joko vastustajien voittoja tai niukkoja Kyllä-voittoja, järjestäen kaikki tasaiseksi veikatut esim. Falkirk kääntyivät selviksi vastustajien voitoksi ja Ei-kampanjan vahvat alueet esim. Scottish Borders, Dumfires, Galloway, Itä-Renfrewshire sekä Itä–Lothian osoittautuivat vastustajien erittäin selkeiksi voitoiksi.

Vaikka tulos oli aavistettavissa jo suurin piirtein kymmenen yksittäisen alueen tuloksen jälkeen, vahvistus tälle saatiin klo 6 jälkeen Suomen aikaa aamulla kun suurin osa tuloksista julkistettiin. Itsenäistymisen vastustajille julistettiin järjestäen alueiden voittoja. Siinä oli vaikea pysyä perässä. Lopullinen niitti oli Glasgow’n vain niukka voitto Kyllä-kampanjalle, ja matemaattinen varmistus saatiin Fifen tuloksen jälkeen.

Lopullinen tulos oli seuraava:
EI = 2 001 925 ääntä eli 55,3 %
KYLLÄ = 1 617 989 ääntä eli 44,7 %
Äänestysprosentti 84,59 %
Hylättyjä ääniä 3 429

Reilut 1,6 miljoonaa skottia ja enemmistö sen suurimman kaupungin Glasgow’n asukkaista äänesti silti itsenäistymisen puolesta. 400 000 äänen ero ja 55–45 % voitto on kiistaton mutta Skotlanti on ollut hyvin jakautunut kansakunta tämän kysymyksen suhteen viime vuosina. Itsenäistymistä kannattanut puoli tunnusti tappionsa ja nyt mietitäänkin mikä on Ei-kampanjan voiton vaikutus Skotlannin itsehallintoon. Ei-ääni ei ollut ääni nykyiselle tilanteelle, muuta kuin teoreettisessa mielessä Yhdistyneen kuningaskunnan osana pysymisessä.

Varsinkin kansanäänestyskampanjan viimeisinä viikkoina poliitikot lupasivat Skotlannille lisää itsehallinto-oikeuksia sekä taloudellista itsenäisyyttä jos skotit äänestävät ei. Tämän keskiössä oli David Cameronin, Ed Milibandin sekä Nick Cleggin lupaus luovuttaa Skotlannin alueparlamentille lisää valta mm. verotusasioissa sekä sovittaa uudelleen Skotlannille annettavien tulonsiirtojen (Barnett kaava) määrä vielä ennen ensi toukokuun 2015 Ison-Britannian parlamenttivaaleja. Katsotaan onnistutaanko siinä. Osa konservatiivien kansanedustajista ei ole lämmennyt ajatukselle ja oppositiossa olevan työväenpuolueen sekä konservatiivien yhteistyö asian parissa ei ole aivan varmaa. Tänään työväenpuolueen johtaja Ed Miliband on suhtautunut kriittisesti suunnitelman nopeaan aikatauluun.

Skotlantia saattaa siis odottaa pettymys, eikä merkittäviä uusia valtaoikeuksia saadakaan ennen ensi vuoden vaaleja. Joka tapauksessa pääasiassa juuri Skotlannin kansanäänestyksen myötä Britanniassa on noussut esiin ajatus federalismista. Liberaalidemokraattien pitkään esittämä idea liittovaltiomalliin perustuvasta Yhdistyneestä kuningaskunnasta, jossa niin Skotlannilla, Walesilla, Pohjois-Irlannilla kuin Englannilla olisi vahva oma valtiollinen hallinto ja parlamentti. Tämä ajatus Britannian muuttamisesta liittovaltioksi on ollut esillä vaihtoehtona vastatessa kysymykseen: mitä tehdään jos Skotlannille luvataan lisää valtaoikeuksia ja Wales sekä Pohjois-Irlanti vaativat niitä myös. Lisäksi varsinkin englantilaisten konservatiivien vaatimukset omasta Englannin parlamentista (joko kokonaan uusi hallinnon taso tai Westminsteriin Ison-Britannian parlamenttiin valitut englantilaiset kansanedustajat kokoontuisivat päättämään erikseen vain Englantia koskevista asioista) ovat nousseet viime päivinä esille. Tähän mennessä monista Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin asioista on päätetty heidän omissa parlamenteissaan eikä koko Ison-Britannian parlamentissa kun taas pelkästään Englantia koskevia asioita (isommat asiat kuin mitä voi käsitellä aluehallinnoissa (kunnat- ja maakunnat) tai Lontoon metropolihallinnossa) on käsitelty Ison-Britannian parlamentissa, jossa päättämässä ovat myös muut kuin englantilaiset kansanedustajat. Skotlantilaisilta kansanedustajilta Lontoossa haluttaisiin siis valta pois sellaisissa asioissa, jotka eivät koske Skotlantia.

Skotlannin itsehallintopyrkimykset ovat siis tavallaan heijastuneet myös Englannin itsehallintopyrkimyksiin, jotka ovat kuitenkin aivan erilaisia ja eri lähtökohdista esillä. Muistetaan myös että Englannin sisällä oleva Cornwallin kreivikunta on vaatinut itsehallintoa osana tätä yleiseurooppalaista ilmiötä separatismin ja itsenäistymispyrkimysten lisääntyessä.

Kiitos Skotlannin kansanäänestyksen Ison-Britannian parlamenttivaalien 2015 iso teema ei olekaan vain Britannian asema Euroopan unionissa vaan myös perustuslaillinen debatti siitä tulisiko vielä johonkin aluevaltion ja liittovaltion väliin määritellystä Yhdistyneestä kuningaskunnasta tehdä liittovaltio. Isoja kysymyksiä ja nämä, tämän EU-asian, ohella määräävät Britannian poliittisen keskustelun, ei vain tulevien viikkojen ja kuukausien vaan, vuosien ajaksi.

Palataanpa vielä lopuksi Skotlantiin. Skotit toivovat saavansa lisää valtaa parlamentilleen ja näin varmaan jossain määrin käykin. Kuitenkin jos tässä tulee mutkia matkaan tai Yhdistynyt kuningaskunta kokonaisuutena uhkaa jopa erota EU:sta (pitää muistaa että skotit ovat huomattavasti vähemmän EU-vastaisia kuin muut britit; näkyy osittain konservatiivien ja erityisesti UKIP:n heikossa menestyksessä siellä), en pidä uuden kansanäänestyksen järjestämistä seuraavan 10 vuoden aikana aivan mahdottomana. Kuitenkin todennäköisesti niin lyhyellä aikavälillä se ei ole mahdollista.

Skotlannin pääministeri ja kansallispuolueen johtaja Alex Salmond, joka ilmoitti tänään perjantaina jättävänsä puolueen johtamisen ja pääministerin tehtävät marraskuun SNP:n puoluekokouksen jälkeen, on sanonut kansanäänestyksen olevan vähintään ”yhden sukupolven” eli noin 20 vuoden ainutlaatuinen tapahtuma. Salmond, Skotlannin pitkäaikaisin pääministeri ja 20-vuoden SNP-johtaja, jää historiankirjoihin miehenä, joka järjesti skoteille mahdollisuuden äänestää itsenäistymisestään. Hänen poliittinen uransa huipentui eiliseen kansanäänestykseen. Eroilmoitus oli jokseenkin odotettu karvaan tappion jälkeen. Toivoisin hänen nykyisen ”oikean kätensä”, varapääministeri Nicola Sturgeonin nousevan SNP:n johtoon ja sitä kautta Skotlannin ensimmäiseksi naispääministeriksi.

Seuraavat Skotlannin alueparlamentin vaalit ovat vuonna 2016 ja ainakin siihen saakka kansallispuolue SNP on vallassa. Nuorekkaan Sturgeonin johdolla he saattavat voittaa nekin vaalit ja ken tietää, jos Lontoo epäonnistuu uusien valtaoikeuksien luovuttamisessa Skotlantiin, ja ties minkä takia skottien luottamus muuhun Britanniaan laskee, Sturgeon tai joku muu voi johdattaa Skotlannin Quebecin tapaan uuteen kansanäänestykseen itsenäistymisestä ensi vuosikymmenellä. Silloin tulos voi olla toinen.

Kuitenkin nyt tärkeintä on Skotlannin vastakkainasettelun ja sisäisen jakautumisen vähentyminen; yhteinen työ laajemman itsehallinnon puolesta ja Ison-Britannian puolueiden rehellisyys lupaustensa pitämisessä ja Skotlannin itsehallinnon lisäämisessä. Sen kautta päästään koko Yhdistyneen kansakunnan muuttamiseen liittovaltioksi, johon kansalaisten keskuudessa kannatusta löytyy. Tästäkin britit varmaan pääsevät vielä äänestämään kansanäänestyksessä, joten parlamentarismin mallimaa näyttää nyt oikein kunnolla esimerkkiä suorasta demokratiasta. Sitten on tietenkin vielä tämä mahdollinen kansanäänestys Ison-Britannian jäsenyydestä Euroopan unionissa. Ei voi väittää että Ison-Britannian politiikka olisi nykypäivänä tylsää.

Kansanäänestyksistä puheenollen: Skotlannin jälkipölyn laskeuduttua katseet onkin syytä suunnata Espanjan koilliskulmaan ja Kataloniaan. Katalonian alueparlamentti on tänään perjantaina 19.9. hyväksynyt erityisen lain, jonka pohjalta aluehallitus järjestää äänestyksen alueen itsenäistymisestä 9. marraskuuta 2014. Siitä myöhemmin lisää.

Skotlanti äänesti EI - näin se tapahtui LIVE-seuranta

Lopulliset tulokset - Tulisiko Skotlannin olla itsenäinen valtio?
-----------------------------------------------------
EI = 2 001 925 ääntä eli 55,3 %
KYLLÄ = 1 617 989 ääntä eli 44,7 %
Äänestysprosentti 84,59 %
Hylättyjä ääniä 3 429
-----------------------------------------------------


08.45
Odotellessamme Ison-Britannian pääministeri David Cameronin puhetta, päätän live-blogin tähän. Blogiteksti kansanäänestyksen tuloksen seurauksista on työn alla. Kiitoksia.

08.20
Kun 31/32 alueista on laskettu, Ylämaata lukuunottamatta, tulokset ovat seuraavat:
Ei: 55,4 % 1 914 187
Kyllä: 44,6 % 1 539 920
Äänestysaktiivisuus 84,5 %

08.10
Kirjoitan blogitekstin yleisesti kansanäänestyksestä sekä sen seurauksista, joten en ryhdy niitä sen tarkemmin analysoimaan tässä live-seurannassa, joka lähenee loppuaan. Lisäksi pian on luvassa blogi Katalonian kamppailusta oman itsenäistymiskansanäänestyksen järjestämisen puolesta.

08.05
Itsenäistymisen vastustajat voittivat helposti myös Edinburghin, Aberdeenshiren and Argyll & Buten. Kun 29/32 alueista on laskettu he johtavat melkein 340 000 äänellä 55-45 %.

07.55
Yhdistyneessä kuningaskunnassa on todennäköisesti edessä merkittävä perustuslaillinen keskustelu sekä uudistus liittyen kuningaskunnan osien (Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti) sekä näiden osien aluehallintojen itsehallintoon. Väittely Skotlannin tulonsiirtojen kasvattamisesta, Englannin omasta parlamentista ja koko kuningaskunnan muuttamisesta liittovaltioksi tullaan puhumaan tulevina päivinä, viikkoina, kuukausina sekä vuosina paljon.

07.50
Oliko tämä kansanäänestys lopullinen vai koemmeko tämän uudestaan vaikkapa viiden vuoden päästä? Sitä ei voida tietää. Alex Salmond on vakuuttanut että kansanäänestys on ainutlaatuinen yhden sukupolven ajan tapahtuma. Tällä vaalikaudella tai vuonna 2016 valitun parlamentin vaalikaudella tuskin vaatimuksia uudesta kansanäänestyksestä esitetään, vaikka SNP pysyisikin vallassa vuosikymmenen loppuun. Jos kuitenkin Skotlannin aluehallintoa ei lisätä ja/tai Yhdistynyttä kuningaskuntaa muuteta liittovaltioksi, vaatimukset Skotlannin itsenäisyydestä nousevat mahdollisesti esille uudestaan. Lisäksi aivan oman epävarmuustekijän tilanteeseen tekee Ison-Britannian mahdollinen kansanäänestys EU-jäsenyydestä vuonna 2017.

07.45
Kun 26/32 aluetta on laskettu itsenäisyyden vastustajat johtavat noin 220 000 äänellä 54-46 %. Tulosten laskenta on venynyt Edinburghin lisäksi Aberdeenshiressa, Argyll ja Bytessä, Fifessa ja Ylämaalla.

07.35
Skotit valitsivat pysymisen osana Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyttä kuningaskuntaa itsenäisyyden sijaan. Todennäköinen lopputulema on 55-45 %. Kuusi äänestysaluetta, mm. pääkaupunki Edinburgh ovat kuitenkin vielä laskematta.

07.15
Ennätyksellisen korkea äänestysaktiivisuus Skotlannin kansanäänestyksessä oli 84,22 %.

07.05
Kun 24/32 aluetta on laskettu itsenäistymisen vastustajat johtavat noin 200 000 äänellä 54,2-45,8 %.

07.00
Itsenäistymisen kannattajat voittivat juuri Glasgow'n 53-47 % 25 000 äänen erolla ja hieman kirivät tilannetta.

06.55
Kun 20/32 alueesta on laskettu itsenäistymisen vastustajat johtavat 186 000 äänellä.

06.50
Odotetaan vielä Glasgow'n tulos ennen kuin julistetaan voittajia, mutta käytännössä itsenäisyyden vastustajat ovat voittaneet kansanäänestyksen.

06.45
Viimeisen 15 minuutin aikana itsenäistymisen vastustajat voittivat Angusin, Itä-Renfrewshiren, Itä-Dunbartonshiren ja Aberdeen alueet. Kun 17/32 alueesta on laskettu itsenäistymisen vastustajat johtavat 149 000 äänellä.

06.30
Kun 12/32 alueista on laskettu itsenäistymisen vastustajat johtavat 46 000 äänellä.

06.25
"Ei"-kampanja voitti myös Falkirkin 53-47 % vajaan 8 000 äänen erolla.

06.20
Itsenäistymisen kannattajat voittivat Länsi-Dunbartonshiren 54-46 % 5 000 äänen erolla mutta sen jälkeen itsenäistymisen vastustajat voittivat lyhyessä ajassa Midlothianin 56-44 %, Itä-Lothianin 62-38 % ja Stirlingin 60-40 % erolla.

06.05
Kun 7/32 alueista on laskettu itsenäistymisen vastustajat johtavat hieman yli 6 000 äänellä.

06.00
Kaksi tulosta lähes peräkkäin. Itsenäistymisen vastustajat voittivat Renfrewshiren 53-47 % 7 000 äänen erolla mutta sen jälkeen itsenäistymisen kannattajat ottivat ensimmäisen voittonsa Dundeessa selkein 57-43 % numeroin 14 000 äänen erolla.

05.45
Kaikki viittaa tällä hetkellä itsenäistymisen vastustajien voittoon. Jos "kyllä"-puoli saa kirin, sen on alettava seuraavan tunnin sisällä tulevien tulosten mukaan. Itsenäistymisen kannattajat tarvitsevat voittoja. Esimerkiksi myöhemmin julistettavat Länsi-Lothian ja Fife ovat todennäköisesti menossa itsenäistymisen vastustajille. Lisäksi vaikka "Kyllä" olisikin voittamassa Glasgow'n niukasti, se ei riitä korvaamaan ennustettuja tappioita Edinburghissa ja Aberdeenissa.

05.40
Inverclyden tulos meni käytännössä tasan. 50-50 %. Itsenäistymisen vastustajat voittivat alle 100 äänen erolla. Tilanne pysyy siis samana. Kun 5/32 alueista on laskettu itsenäistymisen vastustajat johtavat hieman reilulla 13 000 äänellä.

05.05
Itsenäistymisen vastustajat voittivat Ulko-Hebriditkin myös 53-47 % tuhannen äänen erolla. Nyt kun 4/32 alueista on äänestetty "ei"-kamppanja johtaa noin 13 000 äänen erolla. Seuraavien tuntien sisällä saamme tiuhaan tahtiin uusia tuloksia ja pikku hiljaa isoampiakin äänestysalueita.

04.55
Kun 3/32 alueista on laskettu itsenäistymisen vastustajat johtavat noin 12 000 äänellä. Ulko-Hebridit todennäköisesti seuraavaksi.

04.50
Shetlandsaarien tulokset julkaistiin. Itsenäistymisen vastustajat voittivat liberaalidemokraattien vahvalla alueelle yllätyksettömästi 64-36 %.

04.15
Dundeen ja Glasgow'n, joiden pitäisi olla "kyllä"-kampanjan vahvinta aluetta, muihin alueisiin verrattuna matalammat äänestysprosentit ovat todennäköisesti viimeinen isku, johon Skotlannin itsenäistymisen kannattajien toiveet voitosta hajoavat. Vielä on tosin mahdollisuuksia yllätyksiin.

04.10
Kun 2/32 alueista laskettu itsenäistymisen vastustajat johtavat noin 8 000 äänellä. Seuraavana saadaan todennäköisesti Länsi-Dunbartonshiren tulokset.

04.05
Itä-Dunbartonshiren äänestysprosentti on ennätys tähän mennessä: 91 %. Orkneysaarten tulos julkaistiin juuri. Noin 10 000 ääntä itsenäistymisen vastustajille, kannattajille vajaa 5 000. Kyllä 33 % ja Ei 67 %.

03.55
Glasgow'n äänestysprosentti jäi vain 75 prosenttiin. Aberdeen 82 %.

03.50
Lisää hurjia äänestysprosentteja. Angus 86 %, Stirling 90 %, Itä-Renfrewshire 90 % ja Etelä-Ayrshire 86 %.

03.35
Ensimmäiset tulokset ovat julki. Pienessä Clackmannanshiressa itsenäistymisen vastustajat voittivat noin kolmella tuhannella äänellä 54-46 %. Samalla selvisi Dundeen yllättävän pieni äänestyprosentti 79.

03.30
Länsi-Lothianin äänestysprosentti 86 %. Orkneysaarten ja Clackmannanshiren tulokset julkistetaan 15 minuutin sisään.

03.10
Länsi-Dunbartonshiren äänestysprosentti 88 %. Tunnelma äänestyspaikoilta näyttää siltä että itsenäistymisen vastustajat olisivat vahvoilla. Yhtään tulosta ei ole kuitenkaan vielä saatu.

02.55
Inverclyden äänestysprosentti myös 87 %. Koko Skotlannin äänestysprosentti todennäkösesti yli 85 %.

02.45
Renfrewshiren äänestysprosentti 87 %. Uskon että vajaan tunnin sisään saamme tuloksen niin Orkneysaarilta kuin Clackmannanshiresta.

02.20
Clackmannanshire raportoi peräti 89 % äänestysaktiivisuutta. Todella hurjia lukuja.

02.15
Ensimmäinen virallinen äänestysprosentti Orkneysaarilta on 83,7 %.

02.00
On hieno nähdä kuinka miljoonat skotit ovat innostuneet politiikasta viime viikkoina ja päivinä. Ennen kuin saamme ensimmäistäkään tulosta ja näemme kuinka historiallinen tästä tapahtumasta muodostuukaan, haluan tuoda esille tämän puolen tästä kansanäänestyksestä.

01.50
Seuraa kansanäänestyksen tuloslaskentaa suorana. Noin puolentoista tunnin kuluttua ensimmäiset tulokset saattavat olla jo lähellä.  Jos Skotlanti valitsee pysymisen osana Yhdistynyttä kansakuntaa, Britannia muuttuu todennäköisesti liittovaltioksi jonkun ajan kuluessa. Skotlanti saanee lisää valta-oikeuksia, joita sen jälkeen myös Wales ja Pohjois-Irlanti vaativat. Lisäksi vaatimus Englannin omasta parlamentista (joskin koostuen vain Ison-Britannian englantilaisista kansanedustajista) nousee varmasti esille.

01.20
Ensimmäisiä tuloksia saattaa tulla jo noin kahden tunnin kuluttua. Sitä odotellessa äänestysprosentti näyttää nousevan erittäin korkeaksi, ehkä jopa 90 %.

00.45
Kun tuloksia alkaa tulemaan julkiseksi, ne on kätevä löytää täältä. Guardian kerää ne myös live-seurannansa alkuun.

00.40
Ensimmäisiä tietoja äänestysaktiivisuudesta on saatu. Esimerkiksi Dundeessa äänestysaktiivisuus näyttää nousevan yli 90 %.
Seuraa @JanneRiitakorpi

00.35
YouGov:n mielipidetiedustelu povaa 54-46 % voittoa itsenäistymisen vastustajille. Se ei kuitenkaan ollut ovensuukysely.

00.10
YouGov julkaisee tänään tehdyn mielipidetiedustelun, jossa on otettu yhteyttä aikaisemmin haastateltuihin ihmisiin, 20 minuutin kuluttua.

00.05
Äänestys on nyt päättynyt Skotlannissa.

Perjantai 19. syyskuuta 2014

23.45
Skotlannin kansanäänestys lähestyy loppuaan. Äänestys loppuu aivan näillä minuuteilla ja äänten laskenta alkaa Skotlannin 32 hallintoalueella keskitetysti. Ensimmäiset tulokset luvassa reilun kolmen tunnin kuluttua.

23.00
Äänestysaikaa on jäljellä enää tunti. Tunnin päästä kannattaa laittaa TV päälle BBC World kanavalle. Jos sitä ei ole voi tyytyä Yle Areenan streamiin.

22.45
Suomelle vieraita, mutta monessa maassa mm. Isossa-Britanniassa yleisiä, ovensuukyselyitä ei tällä kertaa tule äänestysajan päätyttyä reilun tunnin kuluttua. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan kolmen jälkeen Suomen aikaa. Ensimmäinen iso äänestysalue, jolta saamme tuloksia on todennäköisesti Pohjois-Lanarkshire.

22.15
Mitä tapahtuu perjantaina ja lähipäivinä jos skotit äänestävät kyllä ja mitä jos ei?

21.50
Myös 16- ja 17-vuotiaat ovat saaneet äänestää tässä kansanäänestyksessä ja he ovat tehneet niin tuhansittain. Reilut kaksi tuntia äänestyksen päättymiseen.

20.55
Kolme tuntia äänestysaikaa jäljellä. Seuraa tästä. BBC aloittaa erikoislähetyksensä TV:ssä ja netissä puolelta öin.

20.10
Neljä tuntia äänestystä jäljellä. Kun tuloksia alkaa tulemaan klo 3 jälkeen Suomen aikaa niin minkälaiset tulokset antavat kuvaa lopullisesta tuloksesta? Minkälaisia tuloksia ensimmäisten tuntien aikana tarvitsee tulla, jotta itsenäistymisen kannattajilla olisi mahdollisuus voittoon ja minkälaiset käytännössä kaatavat haaveet itsenäisyydestä?

Ensimmäisistä tuloksista Pohjois-Lanarkshire on tärkeä. Sen ennustetaan olevan "kyllä"-kampanjalle suotuisaa ja sen voittaminen on miltei välttämätöntä itsenäistymisen kannattajille. Muistetaan kuitenkin että ainoastaan kaikkien äänien yhteistulos merkitsee, joten niukalla tappiolla tai voitolla jollain alueella ei ole mitään merkitystä. Ainoastaan selvällä voitolla tai häviöllä. Jokatapauksessa itsenäistymisen kannattajien, kyllä-vaihtoehdon, tulee olla vähintään aivan vastustajien kannassa ja mieluusti reilusti edellä suurimmassa osassa seuraavista alueista: Pohjois-Lanarkshire, Perth ja Kinross, Etelä-Lanarkshire, Dundee, Falkirk ja Aberdeenshire. Siis ensimmäisten kahden tunnin aikana "kyllä"-kampanja ei saa jäädä "ei"-kampanjasta jälkeen. Kuudelta Suomen aikaa julkaistavat Fife ja Ylämaa ovat ehkä jopa ratkaisevat sillä kolmessa viimeiseksi jäävässä suuressa alueessa: Edinburghissa, Glasgow'ssa ja Aberdeenissa ei loppujen lopuksi ole mahdollisuuksia aivan hurjaan loppukiriin. Itsenäistymisen vastustus on varsinkin Edinburgissa korkeaa vaikka taas toisaalta Guardian-lehti ennusti suurimman äänestysalueen Glasgow'n voiton olevan itsenäistymisen kannattajien saatavilla.

Yhteenvetona: jos jossain vaiheessa tulosten laskentaa itsenäistymisen kannattajat jäävät selkeästi jälkeen (puhutaan sadoistatuhansista äänistä) ennen viimeisiä suuria äänestysalueita, peli on menetetty. Tasaisen tilanteen viimeiset äänestysalueet voivat helpostikin kääntää suuntaan tai toiseensa, mutta en usko että suurempaan loppukiriin on mahdollisuuksia suurista äänimääristä huolimatta. Jos äänestystulos pysyy tasaisena tai jopa itsenäistymisen kannattajien johdossa ennen suuria äänestysalueita, peli on aivan auki ja itsenäistymisen kannattajien voitto hyvin lähellä.

19.50
Kuvia ympäri Skotlantia tänä historiallisena päivänä.

19.25
Noin neljä ja puoli tuntia äänestyspaikkojen sulkeutumiseen ja reilu 12 tuntia kansanäänestyksen lopullisen tuloksen selviämiseen.

16.55
Monet järjestöt ja henkilöt ovat ottaneet avoimen kannan, joko Skotlannin itsenäistymistä vastaan tai puolesta. Tutustu niihin täällä.

16.50
Vaikka mielipidetiedustelut ennustavat itsenäistymisen vastustajille voittoa, marginaalit ovat pieniä enkä rupea ennustamaan miten käy. Skotlannin itsenäistyminen on mahdollista ja jos niin käy, maailma todellakin muuttuu kertaheitolla. Katalonia seuraa henkeä pidätellen tapahtumia. Selvä enemmistö katalaaneista haluaa kansanäänestyksen. Espanja ampuu itseään jalkaan sulkemalla korvansa ja kääntämällä katseensa pois miljoonien katalaanien demokraattisesta vaatimuksesta. Toisaalta jos Espanja päästää Katalonian itsenäiseksi, seuraavana päivänä lähtee Baskimaa, sitten Galicia ja Andalucia. Se on lopun alkua. Skotlannin tapahtumia seurataan Walesin, Pohjois-Irlannin ja Katalonian lisäksi hyvin tarkasti mm. Flanderissa, Venetsiassa, Lombardiassa sekä Etelä-Tirolissa.  Maanosamme on täynnä separatistisia ja onneksi usein myös väkivallattomia ja demokraattisia itsenäistymisliikkeitä.

16.30
Seitsemän ja puoli tuntia äänestysaikaa jäljellä. Tässä muutamia tiivistyksiä siitä mitä tarvitsee tietää Skotlannin kansanäänestyksestä.

15.15
4 285 323 äänioikeutettua skottia on rekisteröitynyt äänestämään tässä kansanäänestyksessä. Se on peräti 97 % kaikista äänioikeutetuista. Rekisteröidyistä suurin osa tulee myös äänestämään. Äänestysprosentin arvellaan nousevan yli 80 %.

15.05
BBC aloittaa oman erikoislähetyksensä niin netissä kuin TV:ssä (Suomessa näkyvä BBC World myös) äänestysajan päätyttyä klo 24. Ensimmäisiä tuloksia odotamme klo 3 jälkeen yöllä ja sen jälkeen tasaisesti aina viimeisiin tuloksiin klo 8 aikoihin aamulla.

15.00
Miten tähän on tultu? Kansanäänestyksen historia voidaan aloittaa vaikka vuoden 1314 Bannockburnin ratkaisevasta taistelusta Skotlannin ensimmäisessä itsenäisyyssodassa. Kuitenkin se mikä varmisti kansanäänestyksen järjestämisen, oli Skotlannin kansallispuolueen (SNP) ylivoimainen voitto ja ehdoton enemmistö parlamenttipaikoista vuoden 2011 Skotlannin alueparlamentin vaaleissa.

14.15
Ennätysmäisen suureksi povailtu äänestysaktiivisuus sekoittaa mielipidetiedustelujen luotettavuutta. Lisäksi useasti ennenkin eri vaaleissa, eri maissa, on todistettu mielipidetiedustelujen epäonnistumista. Esimerkiksi täällä meillä Suomessakin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Päivää ennen vuoden 2011 Skotlannin alueparlamentin vaaleja mielipidetiedustelut povasivat Skotlannin kansallispuolueelle noin 35 % ja työväenpuolueen 30 % kannatusta. Lopulta SNP sai 44 % ja työväenpuolue 26 % äänistä. Vuoden 1995 Quebecin itsenäistymiskansanäänestyksen mielipidetiedustelut ennustivat itsenäisyyden kannattajille voittoa jopa 5 prosenttiyksikön erolla. Lopulta itsenäistymisen vastustajat voittivat niukasti 50,5-49,5 %. Jotkut brittiläiset politiikan tutkijat ovat varovasti arvelleet että tällä kertaa, osittain juuri suuren äänestysaktiivisuuden takia, olisi luvassa kunnon "mielipidetiedustelujen Waterloo". Jos näin käy ja voitto tuleekin esim. marginaalilla 56-44 %, kysymys jää että kummalle? Kumpi voittaa?

14.05
Yksi juuri julkaistu mielipidetiedustelu tältä viikolta näyttää hiukan parempia lukuja itsenäistymisen vastustajille. Hieman kritisoin mielipidetiedustelun julkaisua äänestyspäivänä. Kaikki muut mielipidetiedusteluja tehneet firmat tätä Ipsos MORI:a lukuunottamatta julkaisivat ns. viimeisen ennusteensa eilen illalla. Ei-kampanja voittaisi 53-47 % tämän mukaan. Eli siis viimeisestä seitsemästä mielipidetiedustelusta tämän ja viime viikon ajalta viisi ennustaa 52-48 %, yksi 51-49 % ja yksi 53-47 %. Toisaalta parin viikon takaa löytyy myös mielipidetiedustelut, jotka povasivat 51-49 % ja 52-48 % voittoa itsenäistymisen kannattajille.

13.15
Viime viikkoina jopa "ei"-kampanjan johtajaa Alistair Darlingia suurempaan rooliin Ison-Britannian yhtenäisyyden puolustamisessa noussut entinen pääministeri Gordon Brown on käynyt äänestämässä. Monet ovat spekuloineet tekeekö hän poliittisen comebackin ja haastaa Alex Salmondin SNP:n seuraavissa Skotlannin vaaleissa - olivatpa ne sitten alueparlamentin tai itsenäisen Skotlannin parlamentin, Skotlannin työväenpuolueen johtajana.

13.05
Tässä vielä uudestaan äänestysalueiden arvioituja tulostenjulkistamisaikoja. Ennen viimeisenä julkistettavia suurten äänestysalueiden tuloksia, kannattaa seurata tarkkaan Etelä- ja Pohjois-Lanarkshiren sekä Aberdeenshiren tulokset. Lisäksi itsenäistymisen kannattajien ydinalue Dundee on sellainen, jonka tulos heiastaa koko tulosta ainakin siinä mielessä että jos itsenäistymisen vastustajat voittavat siellä - on peli melkein selvä. Jos taas "kyllä"-kampanja voittaa esim. Etelä- ja Pohjois-Lanarkshiressa, jotka ovat melko suuria äänestysalueita, itsenäistyminen on todella lähellä.

12.25
Mirror-lehti kertoo live-seurannassaan pitkistä jonoista useilla äänestyspaikoilla. Äänestysaktivisuuden odotetaan nousevan yli 80 %. Äänestysaikaa on kello 24 saakka.

12.20
Jos itsenäistymisen kannattajat voittavat, painostetaanko David Cameron eroamaan pääministerin ja konservatiivien puheenjohtajan tehtävästä? Entä jos itsenäistymisen vastustajat voittavat, eroaako Alex Salmond? Toiseen kysymykseen näistä tulemme saamaan vastaukseen.

12.10
Skotlannin pääministeri ja kansallispuolueen puheenjohtaja Alex Salmond on juuri käynyt äänestämässä.

11.55
Vaikuttavia etusivuja brittiläisessä ja skottilaisessa lehdistössä tänään.

11.50
Skotlannin kansanpuolue vastusti pitkään Natoa mutta vuoden 2012 puoluekokouksessa se dramaattisesti vaihtoi kantaansa. Itsenäinen Skotlanti hakisi Naton jäsenyyttä mutta ei hyväksyisi ydinaseita maaperällään. Tästä syystä Ison-Britannian tulisi siirtää ydinaseensa- ja sukellusveneensä Clyden laivastotukikohdasta Skotlannista itsenäistymisen jälkeen. Kaikki riippuu siirtymäkauden neuvotteluista.

11.45
Skotlannin pääministeri ja SNP:n johtaja Alex Salmond on vakuuttanut ettei toista kansanäänestystä järjestetä "tämän sukupolven" aikana vaikka itsenäistymisen vastustajat voittaisivat kuinka niukasti tahansa. Saa nähdä kuinka käy. 25 vuotta on pitkä aika. Nykyisellä vaalikaudella tai tuskin seuraavallakaan (2016-2021) toista kansanäänestystä järjestettäisiin vaikka Skotlannin kansanpuolue pysyisikin vallassa. Mitä tapahtuu seuraavalla vuosikymmenellä, sitä on vaikea ennustaa.

Jos taas skotit valitsevat tänään itsenäistymisen, Skotlannin aluehallituksen tavoitteena on itsenäistyminen 24. maaliskuuta 2016. Sitä ennen täytyy neuvotella Ison-Britannian hallituksen kanssa monista vaikeista asioista esim. Skotlannin valuutta, valtionvelka, Pohjanmeren öljy ja rajatarkastukset sekä Skotlannin tulee hakea jäsenyyttä kansainvälisiin järjestöihin erityisesti Yhdistyneisiiin kansakuntiin, Natoon sekä Euroopan unioniin.

10.50
Maailman katseet ovat nyt Skotlannissa. Erityisesti näin on alueilla, jossa on omat itsenäistymisliikkeensä. Jos Skotit äänestävät tänään kyllä, vaikutukset Euroopan muihin itsenäistymisvaatimuksiin voivat olla merkittävät. Katalonian parlamentti hyväksyi eilen keskiviikkona äänin 89-44 lain, jonka nojalla Katalonian aluehallitus on järjestämässä itsenäistymiskansanäänestystä 9. marraskuuta 2014.

10.20
Guardianin hyvä live-seuranta. Skotlannissa äänestäjien tulee rekisteröityä ennen äänestyspäivää. Kaikista äänioikeutetuista 97 % eli vajaat 4,3 miljoonaa kävi rekisteröitymässä. Tämä on ennätysmäärä ja ennakoi yli 80 % äänestysaktiivisuutta vaaleissa. Vertailuna vuoden 2010 Ison-Britannian parlamenttivaaleissa Skotlannissa äänestysaktiivisuus oli 63 % ja vuoden 2011 Skotlannin alueparlamentin vaaleissa äänestysaktiivisuus oli 50 %.

09.50
Vielä vuosi sitten itsenäistymisen vastustajilla oli vahva, yli 10 prosenttiyksikön johto kaikissa mielipidetiedusteluissa. Viimeisen kuukauden aikana itsenäistymisen kannattajat ovat kirineet merkittävästi ja on ollut jopa kaksi mielipidetiedustelua, jossa "kyllä"-puoli on ollut edellä.

Viimeisistä kuudesta tiedustelusta viisi on ennustanut 52-48 % ja yksi 51-49 % voittoa itsenäistymisen vastustajille. Ottaen huomioon myös "ei tiedä"-vastaukset lukemat kuudessa viimeisessä tiedustelussa ovat vaihdelleet seuraavalla välillä: EI 45-50 %, KYLLÄ 41-47 % ja epävarmat 5-14 %.

09.20
Milloin tiedämme kansanäänestyksen tuloksen? Koska äänestystuloksesta on todennäköisesti tulossa todella tiukka, se tuskin on varma kunnes kaikkien äänestysalueiden tulokset on julkaistu. Lisäksi kaikista pisimpään äänten laskeminen kestää juuri suurilla äänestysalueilla; Edinburghissa ja Glasgow’ssa. Paras arvaus on että saamme tietää ensimmäisiä äänestystuloksia Skotlannin 32 hallintoalueilta kolmen ja neljän välillä Suomen aikaan perjantaiyöstä ja suurten äänestysalueiden – ja sitä kautta koko kansanäänestyksen, tulos on selvä suurin piirtein klo 8 aikaan perjantaiaamuna. Huomioikaa kuitenkin että myös ensimmäisten tulosten joukossa voi olla jo kohtalaisen isoja äänestysalueita ja joka tapauksessa kaikki tulokset tulevat todennäköisesti 4-5 tunnin sisään.
Viivästykset ovat myös tietenkin mahdollisia. Suurilla äänestysalueilla vaikeuksia aiheuttaa ennätyksellisen suuri äänestysaktiivisuus ja harvemmin asutuilla seuduilla (esim. Skotlannin saaristo) pimeässä yöllä suoritettava äänestyslaatikoiden kuljettaminen äänestyspaikoilta keskitettyihin laskentapaikkoihin. Kuljetuksessa tullaan käyttämään myös helikoptereita apuna.
Seuraava arvio, joka on ainoastaan suuntaa-antava, äänestystulosten julkaisemisen aikataulusta on kuitenkin tehty (tummennettuna äänestysmäärältään suuret alueet). Muistetaan kuitenkin että saamme todennäköisesti jonkun alueen äänestystulokset jo kolmen aikaan ja jollain alueella laskenta voi venyä huomattavastikin.

Klo 4 Suomen aikaa:
Ulko-Hebridit – 0,5 (alueen äänioikeutettujen osuus koko Skotlannin äänioikeutetuista)
Pohjois-Lanarkshire - 6,3
Inverclyde – 1,4
Orkneysaaret – 0,4
Itä-Lothian – 1,9
Perth ja Kinross – 2,8
Moray – 1,8

Klo 4.30
Clackmannanshire – 0,9

Klo 5
Länsi-Dunbartonshire – 1,7
Dumfires ja Galloway – 2,8
Angus – 2,2
Etelä-Lanarkshire – 6,1
Itä-Renfrewshire – 1,7
Dundee – 2,7
Falkirk – 2,9
Renfrewshire – 3,1
Itä-Ayrshire – 2,3
Aberdeenshire – 4,9
Stirling – 1,7

Klo 5.30
Midlothian – 1,6
Argyll ja Bute – 1,7
Länsi-Lothian – 3,2
Etelä-Ayrshire – 2,2
Shetlandsaaret – 0,4
Itä-Dunbartonshire – 2,0

Klo 6
Fife – 7,1
Ylämaa – 4,4

Klo 6.30
Pohjois-Ayrshire – 2,7

Klo 7
Scottish Borders – 2,2
Edinburgh – 8,7
Glasgow – 11.5

Klo 8
Aberdeen – 4,2

09.15
Äänestäminen on juuri alkanut Skotlannissa. Äänestyspaikat ovat auki 15 tunnin ajan klo 24 saakka.

08.40
Seurataksesi päivän tapahtumia käy ainakin seuraavien suurten uutistoimistojen nettisivuilla säännöllisesti: BBC, Guardian, Reuters, euronews, CNN ja Telegraph. Twitterissä seuraa #indyref ja #ScotlandDecides sekä katso myös @JanneRiitakorpi.

08.30
Skotlannin itsenäistymishankkeen taustatietoa löytyy kolmesta aiemmasta blogistani: Skotlannin kansanäänestys itsenäistymisestä, 24. maaliskuuta 2016 - Skotlannin itsenäistymispäivä? ja Skotlannin kansanäänestys ja Ison-Britannian parlamenttivaalit 2015.

08.10
Äänestyspaikat aukeavat vajaan tunnin kuluttua, klo 9 Suomen aikaa, ja ovat auki puoleen yöhön klo 24 saakka. Äänioikeutettuja on noin 4,3 miljoonaa. Äänestysaktivisuuden ennustetaan nousevan erityisen korkeaksi, jopa yli 80 %.

08.00
Tervetuloa seuraamaan hetki hetkeltä tätä historiallista tapahtumaa. Skotlannin miltei vuosisadan mittainen matka laajemman itsehallinnon puolesta on tullut suurimpaan käännekohtaansa. Jos tänään enemmistä äänen antaneista skoteista valitsee ”kyllä” kysymykseen ”Tulisiko Skotlannin olla itsenäinen valtio?”, 307 vuotta vanha liitto Skotlannin ja muun Britannian välillä katkeaa.

Tässä LIVE-blogissa analysoin tämän ja huomisen päivän mittaan tapahtumia ja laitan linkkejä vanhoihin sekä tuoreisiin uutisiin Skotlannin kansanäänestykseen liittyvistä asioista. Tunnelma nousee iltaa kohden. Äänestyspaikat sulkeutuvat puoliltaöin klo 24 Suomen aikaan ja tuloksia odotamme perjantaina aamuyöstä. Suurimpien äänestysalueiden Edinburghin, Glasgow’n ja Aberdeen tulokset valmistuvat viimeisenä: arviolta klo 7-8 aikoihin perjantaiaamuna. Sitten, noin 24 tunnin kuluttua, tiedämme kuinka käy: tuleeko Skotlannista itsenäinen valtio vai ei?

Torstai 18. syyskuuta 2014 (ellei toisin mainittu, kaikki kellonajat Suomen aikaa)