Ruotsin valtiopäivävaalit 2014 - hallitusspekulaatioita

Ennen kuin katseet kääntyvät Skotlantiin, on aika seurata sunnuntain 14.9. vaalipäivä naapurimaassamme. Ruotsissa on tapana äänestää samalla kertaa valtiopäivien kokoonpanon lisäksi myös läänien maakäräjistä sekä kunnanvaltuustoista. Sunnuntaina valitaan 349-paikkainen parlamentti eli valtiopäivät, kaikkien Ruotsin 21 läänin maakäräjät eli maakuntavaltuustot ja kaikkien 290 kunnan kunnanvaltuustot.

Vaalien jälkeisistä hallitusneuvotteluista odotetaan haastavia sillä selkeää voittajaa ei todennäköisesti löydy. Vuodesta 2006 asti pääministerinä ollut maltillisen kokoomuksen johtaja Fredrik Reinfeldt toivoo oman hallituskoalitionsa (allianssi) pystyvän jatkamaan vielä kolmannelle kaudelle. Allianssiin kuuluvat maltillisen kokoomuksen lisäksi kansanpuolue liberaalit, keskustapuolue sekä kristillisdemokraatit. Tämä kokoonpano muodosti enemmistöhallituksen vuonna 2006 mutta menetti enemmistönsä niukasti vuoden 2010 vaaleissa. Allianssi sai silloin 173 paikkaa 349:stä eli jäi vain kahden päähän enemmistöstä. Oppositiopuolueiden muodostama liittouma (puna-vihreä koalitio) sai kuitenkin vähemmän eli 156 paikkaa huolimatta siitä että sen johtava puolue sosiaalidemokraatit oli maan suurin puolue.

Vaa’ankieliasemaan nousi 19 paikalla ensimmäistä kertaa 4 % äänikynnyksen ylittänyt populistinen ruotsidemokraatit, jota ei kuitenkaan haluttu mukaan hallitusyhteistyöhön. Reinfeldtin hallitus jatkoi nyt vähemmistöhallituksena ja sen takia hallitus on joutunut tekemään yhteistyötä hieman vaihdellen esim. vihreiden ja myös jonkun verran sosiaalidemokraattien ja ruotsidemokraattien kanssa saadakseen lakiesitykset läpi valtiopäivillä.

Sittemmin vaalikauden aikana opposition koalitio puna-vihreät hajosi siinä mielessä että niin sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue kuin vihreät kampanjoi erikseen nykyisiin vaaleihin, kun taas allianssilla tavoitteena on oman yhteistyön jatkaminen ja kolmas kausi hallituksessa. Tällä kertaa ongelman aiheuttanee jälleen ruotsidemokraatit, jotka siis saivat 20 paikkaa (Erik Almqvist erosi parlamentista ja puolueesta 2012) vuonna 2010 vain 5,7 % äänistä. Tällä kertaa ruotsidemokraateille on mielipidetiedusteluissa povattu jopa yli 11 % ääniosuutta, joka voi tarkoittaa parlamenttipaikkojen kaksinkertaistumista.

Mielipidetiedustelujen perusteella sosiaalidemokraatit olisivat säilyttämässä suurimman puolueen aseman noin 30 % äänimäärällä, maltillisen kokoomuksen menettäessä kannatusta reiluun 20 %. Myös vihreille on povattu lähemmäksi 10 % kannatusta viime vaalien 7 % sijaan. Pienet puolueet: niin allianssin keskusta ja kansanpuolue liberaalit kuin opposition vasemmistopuolue ovat todellisessa vaarassa pudota valtiopäiviltä kokonaan. Niille kaikille on ennustettu 4-6 % kannatusta. Näistä selkeästi suurimmassa vaarassa pudota on kristillisdemokraatit, jonka kannatuslukemat ovat joissain mittauksissa alkaneet kolmosella. Lisäksi Ruotsissa jännitetään sitä nouseeko Euroopan parlamentin vaaleissa hyvin menestynyt (5 % äänistä ja yksi paikka) feministipuolue uutena valtiopäiville.

Jos kristillisdemokraatit putoavat valtiopäiviltä allianssi on todennäköisesti tuomittu oppositioon. Näin voi käydä joka tapauksessa vaikka viime viikkoina maltillinen kokoomus onkin saavuttanut sosiaalidemokraatteja. Jonkinasteista loppukiriä Reinfeldtin ja hallituksen suunnalta on ollut havaittavissa. Käytännössä sellaisen enemmistöhallituksen muodostaminen, jossa ruotsidemokraatit eivät ole mukana, on hyvin epätodennäköistä, vaikka oppositiopuolueilla (sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistopuolue) voi siihen olla pienen pieni teoreettinen mahdollisuus.

Jollei vaalien jälkeisissä neuvotteluissa allianssi hajoa (pidän epätodennäköisenä) eli että esimerkiksi keskustapuolue lähtisi sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistopuolueen mukaan hallitukseen, on edessä jälleen vähemmistöhallitus. Millainen – sen voi ratkaista pelkästään se onko nykyisillä hallituspuolueilla (allianssi) vai entisellä puna-vihreä koalitiolla enemmän paikkoja suhteessa toiseen?

Tällä hetkellä näyttää siltä että sosiaalidemokraateille, vihreille ja vasemmistopuolueelle (lisäksi feministit jos he saavat paikkoja) tulisi enemmän paikkoja valtiopäiville kuin allianssille. Puna-vihreä vähemmistöhallitus on kuitenkin kaukana itsestään selvyydestä, sillä sehän tarvitsee toimiakseen tukea ulkopuolelta. Sosiaalidemokraatit ovat jyrkästi vastaan yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Samaa on sanonut myös pääministeri Reinfeldt mutta toisaalta nykyinen hallitus on saanut tukea lakiehdotuksilleen ruotsidemokraateilta parlamentissa jo tällä vaalikaudella.

Toisaalta ruotsidemokraatit voivat tällä kertaa (jos heidän paikkamääränsä todella kaksinkertaistuu) vaatia hallitukseen pääsyä ehtona tuelle. Ei ole täysin mahdotonta että Ruotsia hallitsisi seuraavat neljä vuotta maltillisen kokoomuksen, ruotsidemokraattien, kansanpuolue liberaalien, keskustapuolueen sekä kristillisdemokraattien, enemmistöhallitus.

Yhteenvetona, mielestäni todennäköisyyteen perustuvassa järjestyksessä, Ruotsin seuraavan hallituksen mahdollisia ja jokseenkin realistisia kokoonpanoja:

• Ns. puna-vihreän opposition eli sosiaalidemokraattien, vihreiden sekä vasemmistopuolueen muodostama vähemmistöhallitus, joka nojaa valtiopäivillä esim. keskustan ja silloin tällöin jopa maltillisen kokoomuksen tukeen. Oppositiokausi todennäköisesti hajottaisi allianssin niin kuin kävi puna-vihreälle koalitiolle viime kaudella.

• Nykyisen hallituksen eli allianssipuolueista (maltillinen kokoomus, kansanpuolue liberaalit, keskustapuolue sekä kristillisdemokraatit [joskin povaan että jälkimmäisenä mainittu jää 4 % äänikynnyksen alapuolelle]) koostuva vähemmistöhallitus, joka nojaa aiheesta riippuen joko ruotsidemokraattien tai vihreiden tukeen valtiopäivillä. Tämä skenaario olisi käytännössä nykyisen hallituksen jatkuminen.

• Maltillisesta kokoomuksesta, ruotsidemokraateista, kansanpuolue liberaaleista, keskustapuolueesta sekä mahdollisesti kristillisdemokraateista koostuva enemmistöhallitus, jolloin maahanmuuttokriittinen ruotsidemokraatit nousisi hallitukseen.

• Jos puna-vihreät puolueet saisivat viime hetken kirin ja erityisesti vihreät sekä vasemmistopuolue kirisivät (sosiaalidemokraateilla vakiintunut 30 % kannatus, joka sekin toki on historian huonoimpia heille – ruotsidemokraattien nousu selittää osaltaan sitäkin), on pieni mahdollisuus että sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistopuolue onnistuisivat muodostamaan enemmistöhallituksen. Tämä ei kuitenkaan ole enää kovin todennäköistä vaikka vielä vuosi sitten mielipidetiedustelut viittasivat siihen suuntaan.

Minusta tilanne näyttää tällä hetkellä siltä että joko Ruotsi saa toisen peräkkäisen vähemmistöhallituksen (viime vuosisadalla vielä 1990-luvulle saakka Ruotsissa oli usein yhden puolueen, joka oli toisen maailmansodan jälkeen poikkeuksetta sosiaalidemokraatit, vähemmistöhallituksia), oli se sitten sosiaalidemokraattien tai maltillisen kokoomuksen johtama, tai ruotsidemokraatit pääsevät historiallisesti mukaan maltillisen kokoomuksen johtamaan keskusta-oikeisto hallitukseen.

Vähemmistöhallituksissa on aina se huono puoli että ne ovat kirjaimellisesti "yhden parlamenttiäänestyksen päässä tuhostaan". Nykyinen hallitus on ainoastaan kahden puuttuvan edustajan takia vähemmistöhallitus. Mitä heikompi vähemmistöhallitus on, sitä todennäköisemmäksi käy se ettei se onnistu hallitsemaan neljää vuotta ja edessä on ennenaikaiset vaalit.

Ennen hallitusneuvotteluja käydään kuitenkin nämä varsinaiset vaalit. Äänestyspaikat aukeavat sunnuntaina kello 8 (Suomen aikaa klo 9) ja sulkeutuvat kello 20 (Suomen aikaa klo 21). Äänestysajan päätyttyä odotamme ensin Suomelle vieraiden ovensuukyselyiden tuloksia ja tämän jälkeen illan mittaan ennakko- sekä varsinaisen vaalipäivän äänien tuloksia.