Kenet valitaan Brasilian presidentiksi?
Vielä viime vuonna näytti siltä että Brasilian presidentinvaalit 5. lokakuuta 2014 ovat istuvan presidentin työväenpuolueen (PT) Dilma Rousseffin
voittokulkua toiselle kaudelle. Kuitenkin muun muassa jalkapallon
MM-kisojen jälkimainingeissa sekä jo ennen niitä, vuosien 2013 ja 2014
laajojen hallitustenvastaisten mielenosoitusten
ja mellakoiden karusti kuvaamalla tavalla, hänen kannatuksensa on
tasaisesti laskenut. Tämän vuoden heinäkuussa näytti siltä että
opposition suurimman puolueen sosiaalidemokraattien (PSDB)
presidenttiehdokas Aecio Neves pääsisi Rousseffia vastaan vaalien
toiselle kierrokselle, joka järjestetään tarvittaessa 26. lokakuuta.
Silloin mielipidetiedustelut ennustivat istuvalle presidentille 38 %,
Nevesille 23 % ja seuraavaksi eniten kannatusta saavalle
sosialistipuolueen (PSB) ehdokkaalle Eduardo Camposille 9 % kannatusta.
Kaikki kuitenkin muuttui 13. elokuuta 2014.
Tuona keskiviikkona Eduardo Camposia kuljettanut Cessna-liikelentokone putosi Santosin kaupungin alueelle Sao Paulon osavaltiossa. Campos ja kuusi muuta kyydissä ollutta kuolivat. Traagisen tapahtuman jälkeen sosialistipuolue valitsi Camposin varapresidenttiehdokkaan Marina Silvan presidenttiehdokkaakseen. Jo ensimmäinen mielipidetiedustelu onnettomuuden jälkeen ennusti ympäristöaktivistin taustan omaavan Silvan nousevan ohi sosiaalidemokraattien Nevesin ja pääsevän toiselle kierrokselle Rousseffia vastaan. Sittemmin Silvan kannatus on vain noussut. Viimeisimmät mielipidetiedustelut povaavat Rousseffille 36–38 %, Silvalle 29–34 % ja Nevesille 15–19 % kannatusta vaalien ensimmäisellä kierroksella. Muita ehdokkaita on kahdeksan kappaletta mutta kellekään heistä ei ennusteta yli 2 % ääniosuutta.
Tällä hetkellä näyttää siis erittäin todennäköiseltä että naispresidentin valta jatkuu Brasiliassa ja Rousseff sekä Silva kohtaavat presidentinvaalien toisella kierroksella 26. lokakuuta. Mielipidetiedusteluissa on myös kyselty toisen kierroksen tilannetta ja käytännössä kaikissa kyselyissä viimeisen kuukauden ajalta Marina Silva voittaisi vaalit toisella kierroksella. Nevesiä ja muita ehdokkaita äänestäneet valitsisivat toisella kierroksella mieluummin Silvan kuin istuvan presidentin. Tämä on luontevaa sillä onhan Nevesin sosiaalidemokraatit johtava oppositiopuolue ja Silvan sosialistipuolue siirtyi oppositioon aikaisemmin tänä vuonna. Brasiliassa on siis halua vaihtaa hallitseva työväenpuolue vallasta pois. Myös Rousseffin edeltäjä Brasilian presidenttinä Luiz da Silva oli työväenpuolueesta.
Brasilia on tasavalta, jossa presidentillä on laajat valtaoikeudet. Presidentti mm. johtaa maan hallitusta, on asevoimien ylipäällikkö ja hänellä on veto-oikeus parlamentin säätämiin lakeihin. Nykyinen presidentti Dilma Rousseff on maan järjestyksessään 36. presidentti – ensimmäinen naispresidentti. Nainen jatkanee siis myös lokakuun vaalien jälkeen Brasilian johdossa. Etelä-Amerikan maista tällä hetkellä myös Chilellä ja Argentiinalla on naispresidentit.
Presidentinvaalien yhteydessä Brasiliassa valitaan myös kaksikamarinen parlamentti eli kansalliskongressi, osavaltioiden yksikamariset parlamentit ja kuvernöörit sekä paikallisia kaupunki- ja kunnanvaltuustoja. Brasiliassa on siis tapana hieman Yhdysvaltojen mallin mukaan äänestää käytännöllisesti katsoen vain kerran neljässä vuodessa ja samalla kertaa hoitaa kaikki vaalit. Tyypillinen brasilialainen äänestäjä katsoo henkilöitä: kenet hän haluaa maan presidentiksi ja osavaltion kuvernööriksi. Puoluepolitiikka on Brasiliassa jokseenkin sekavaa ja itsekin hieman pyörittelin silmiäni tutustuessani kaikkiaan 21 kansalliskongressin alahuoneen puolueeseen ja 15 ylähuoneen puolueeseen. Puolueet usein muodostavatkin laajoja vaaliliittoja juurikin presidenttiehdokkaiden taakse.
Esittelen seuraavaksi kaikki presidentinvaalien ehdokkaat, heidän omat ja vaaliliittonsa puolueet, puolueiden nykyiset paikkamäärät parlamentin alahuoneessa edustajainhuoneessa sekä lyhyet kuvaukset kunkin puolueen ideologiasta ja/tai sijoittumisesta vasemmisto-oikeisto akselilla. Presidentti Rousseffin uudelleenvalintaa kannattavat puolueet muodostavat käytännössä nykyisen Brasilian hallitusta tukevan parlamenttienemmistön.
Dilma Rousseff (ehdokasta tukevat puolueet alla suuruusjärjestyksessä, oma puolue ensimmäisenä)
Kuten huomasitte, Brasiliassa on erittäin paljon puolueita ja vielä varsin samanlaisin nimin sekä vasemmistopainotteisesti. Parlamentin alahuoneesta löytyy kommunistisen puolueen lisäksi neljä erilaista työväenpuoletta, neljä sosialistista puoluetta sekä kolme sosiaalidemokraattista puoluetta.
Maan suurin puolue on Rousseffin keskustavasemmistolainen työväenpuolue mutta hänen hallitukseensa kuuluu myös maan suurin oikeistopuolue edistyspuolue. Nevesin parlamentaarinen oppositio on sen johtavan puolueen nimestä huolimatta (sosiaalidemokraatit PSDB) pääosin keskusta-oikeistolainen hallituksen ollessa keskusta-vasemmistolainen. Jos sosialistipuolueen Marina Silva voittaa vaalit ja nousee presidentiksi vanhat koalitiot hajoavat. Silva ympäristöaktivismi taustastansa vuoksi ottaa varmastikin vihreät mukaan hallitukseensa mutta hän tarvitsee tukea myös muulta laajalta puoluekentältä. Se ei tule olemaan suuri ongelma sillä Brasiliassa puolueiden hajoamisten, yhdistymisten ja edustajien loikkausten myötä, puolueiden asenne esim. presidenttiä kohtaan ei ole kiveen kirjattu. Brasilia on siis hyvin kaukana blokkivaalimaasta vaikka puolueet muodostavatkin liittoutumia vaaleissa. Muistetaan myös että Brasilian presidenttivaltaisessa järjestelmässä hallitus on vastuussa presidentille eikä parlamentille, joten hallituksen luottamusäänestyksiä parlamentissa maa ei tunne. Todelliset pysyvät ja väliaikaiset enemmistöt presidentin ja hallituksen lakialoitteiden taakse kerätään neuvotteluiden kautta.
On mielenkiintoista nähdä nouseeko ympäristöaktivisti Marina Silva Brasilian presidentiksi. Ottaen huomioon Brasilian talouden olevan maailman seitsemänneksi suurin bruttokansantuotteella mitattaessa ja kuinka iso ongelma Amazonin sademetsän metsäkato on, voi hänen valintansa olla hyvinkin merkittävä. Hän joutunee toisaalta vaikeuksiin Brasilian maatalouskappasektorin kanssa jyrkkien ympäristömielipiteidensä vuoksi. Hän on myös tiukan linjan evankelistakristitty ja vastustaa mm. aborttia sekä tasa-arvoista avioliittolakia.
Toisaalta myös vuonna 2010 hehkutettiin ja mielipidetiedusteluissa povattiin että vihreätä liikettä edustanut matemaatikko ja filosofi Antanas Mockus voittaisi Kolumbian presidentinvaalit ja nousisi maailman ensimmäiseksi vihreäksi valtionpäämieheksi. Vaalien toisella kierroksella liberaalikonservatiivi Juan Manuel Santos voitti kuitenkin Mockusin selkeästi. Näin voi käydä myös Brasiliassa tällä kertaa.
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään siis ensi viikon sunnuntaina 5. lokakuuta 2014 ja hyvin todennäköinen toinen kierros tarvittaessa sunnuntaina 26. lokakuuta 2014.
Tuona keskiviikkona Eduardo Camposia kuljettanut Cessna-liikelentokone putosi Santosin kaupungin alueelle Sao Paulon osavaltiossa. Campos ja kuusi muuta kyydissä ollutta kuolivat. Traagisen tapahtuman jälkeen sosialistipuolue valitsi Camposin varapresidenttiehdokkaan Marina Silvan presidenttiehdokkaakseen. Jo ensimmäinen mielipidetiedustelu onnettomuuden jälkeen ennusti ympäristöaktivistin taustan omaavan Silvan nousevan ohi sosiaalidemokraattien Nevesin ja pääsevän toiselle kierrokselle Rousseffia vastaan. Sittemmin Silvan kannatus on vain noussut. Viimeisimmät mielipidetiedustelut povaavat Rousseffille 36–38 %, Silvalle 29–34 % ja Nevesille 15–19 % kannatusta vaalien ensimmäisellä kierroksella. Muita ehdokkaita on kahdeksan kappaletta mutta kellekään heistä ei ennusteta yli 2 % ääniosuutta.
Tällä hetkellä näyttää siis erittäin todennäköiseltä että naispresidentin valta jatkuu Brasiliassa ja Rousseff sekä Silva kohtaavat presidentinvaalien toisella kierroksella 26. lokakuuta. Mielipidetiedusteluissa on myös kyselty toisen kierroksen tilannetta ja käytännössä kaikissa kyselyissä viimeisen kuukauden ajalta Marina Silva voittaisi vaalit toisella kierroksella. Nevesiä ja muita ehdokkaita äänestäneet valitsisivat toisella kierroksella mieluummin Silvan kuin istuvan presidentin. Tämä on luontevaa sillä onhan Nevesin sosiaalidemokraatit johtava oppositiopuolue ja Silvan sosialistipuolue siirtyi oppositioon aikaisemmin tänä vuonna. Brasiliassa on siis halua vaihtaa hallitseva työväenpuolue vallasta pois. Myös Rousseffin edeltäjä Brasilian presidenttinä Luiz da Silva oli työväenpuolueesta.
Brasilia on tasavalta, jossa presidentillä on laajat valtaoikeudet. Presidentti mm. johtaa maan hallitusta, on asevoimien ylipäällikkö ja hänellä on veto-oikeus parlamentin säätämiin lakeihin. Nykyinen presidentti Dilma Rousseff on maan järjestyksessään 36. presidentti – ensimmäinen naispresidentti. Nainen jatkanee siis myös lokakuun vaalien jälkeen Brasilian johdossa. Etelä-Amerikan maista tällä hetkellä myös Chilellä ja Argentiinalla on naispresidentit.
Presidentinvaalien yhteydessä Brasiliassa valitaan myös kaksikamarinen parlamentti eli kansalliskongressi, osavaltioiden yksikamariset parlamentit ja kuvernöörit sekä paikallisia kaupunki- ja kunnanvaltuustoja. Brasiliassa on siis tapana hieman Yhdysvaltojen mallin mukaan äänestää käytännöllisesti katsoen vain kerran neljässä vuodessa ja samalla kertaa hoitaa kaikki vaalit. Tyypillinen brasilialainen äänestäjä katsoo henkilöitä: kenet hän haluaa maan presidentiksi ja osavaltion kuvernööriksi. Puoluepolitiikka on Brasiliassa jokseenkin sekavaa ja itsekin hieman pyörittelin silmiäni tutustuessani kaikkiaan 21 kansalliskongressin alahuoneen puolueeseen ja 15 ylähuoneen puolueeseen. Puolueet usein muodostavatkin laajoja vaaliliittoja juurikin presidenttiehdokkaiden taakse.
Esittelen seuraavaksi kaikki presidentinvaalien ehdokkaat, heidän omat ja vaaliliittonsa puolueet, puolueiden nykyiset paikkamäärät parlamentin alahuoneessa edustajainhuoneessa sekä lyhyet kuvaukset kunkin puolueen ideologiasta ja/tai sijoittumisesta vasemmisto-oikeisto akselilla. Presidentti Rousseffin uudelleenvalintaa kannattavat puolueet muodostavat käytännössä nykyisen Brasilian hallitusta tukevan parlamenttienemmistön.
Dilma Rousseff (ehdokasta tukevat puolueet alla suuruusjärjestyksessä, oma puolue ensimmäisenä)
- Työväenpuolue PT, 88 paikkaa, keskusta-vasemmisto sosiaalidemokratia
- Demokraattinen liike PMDB, 76 paikkaa, keskustapopulismi
- Sosiaalidemokraattinen puolue PSD, 45 paikkaa, keskustaliberaali
- Edistyspuolue PP, 40 paikkaa, populistinen oikeisto
- Tasavallanpuolue PR, 32 paikkaa, keskusta-oikeisto liberaali
- Sosiaalinen tasavaltapuolue PROS, 20 paikkaa, keskusta-vasemmisto
- Demokraattinen työväenpuolue PDT, 18 paikkaa, sosiaalidemokratia, keskusta-vasemmisto
- Kommunistinen puolue, 15 paikkaa, sosialismi äärivasemmisto
- Tasavaltalaispuolue PRB, 9 paikkaa, kristillisdemokraattinen keskusta
- Sosialistipuolue PSB, 25 paikkaa, keskusta-vasemmisto ja vihreä ideologia
- Yleinen sosialistipuolue PPS, 6 paikkaa, sosialismi
- Solidaarinen humanistipuolue, 2 paikkaa, monarkistinen kristillisdemokratia
- Edistyksellinen tasavaltalaispuolue PRP, 2 paikkaa, liberaali
- Sosiaaliliberaalipuolue PSL, 1 paikka, libertarismi
- Vapaa kotimaapuolue PPL, ei paikkoja, tieteellinen sosialismi
- Brasilian sosiaalidemokraattinen puolue PSDB, 44 paikkaa, kristillisdemokraattinen keskusta
- Demokraatit DEM, 28 paikkaa, oikeistoliberaalit
- Solidaarisuuspuolue SD, 21 paikkaa, keskusta-vasemmisto
- Brasilian työväenpuolue PTB, 17 paikkaa, kansallismielinen populismi
- Kansallinen mobilisaatiopuolue PMN, 3 paikkaa, keskusta
- Työväenpuolue PTdoB, 3 paikkaa, keskustapopulismi
- Ekologiapuolue PEN, 2 paikkaa, vihreä ideologia, kristillisdemokratia
- Kansallinen työväenpuolue PTN, ei paikkoja, keskusta-vasemmisto
- Kristillinen työväenpuolue PTC, ei paikkoja, kristillisdemokraattinen oikeisto
- Sosiaalikristillinenpuolue PSC, 12 paikkaa, kristillisdemokraattinen keskusta-oikeisto
- Vihreä puolue PV, 8 paikkaa, vihreä ideologia
- Sosialistinen vapauspuolue PSOL, 3 paikkaa, sosialistinen äärivasemmisto
- Kristillinen sosiaalidemokraattipuolue PSDC, 1 paikka, kristillisdemokratia
- Yhdistynyt sosialistinen työväenpuolue PSTU, ei paikkoja, kommunistinen trotskismi
- Uudistava työväenpuolue PRTB, ei paikkoja, kansallismielinen keskusta
- Kommunistinen puolue PCB, ei paikkoja, kommunistinen marxistileninismi
- Työväenasialla puolue, ei paikkoja, kommunistinen trotskismi
Kuten huomasitte, Brasiliassa on erittäin paljon puolueita ja vielä varsin samanlaisin nimin sekä vasemmistopainotteisesti. Parlamentin alahuoneesta löytyy kommunistisen puolueen lisäksi neljä erilaista työväenpuoletta, neljä sosialistista puoluetta sekä kolme sosiaalidemokraattista puoluetta.
Maan suurin puolue on Rousseffin keskustavasemmistolainen työväenpuolue mutta hänen hallitukseensa kuuluu myös maan suurin oikeistopuolue edistyspuolue. Nevesin parlamentaarinen oppositio on sen johtavan puolueen nimestä huolimatta (sosiaalidemokraatit PSDB) pääosin keskusta-oikeistolainen hallituksen ollessa keskusta-vasemmistolainen. Jos sosialistipuolueen Marina Silva voittaa vaalit ja nousee presidentiksi vanhat koalitiot hajoavat. Silva ympäristöaktivismi taustastansa vuoksi ottaa varmastikin vihreät mukaan hallitukseensa mutta hän tarvitsee tukea myös muulta laajalta puoluekentältä. Se ei tule olemaan suuri ongelma sillä Brasiliassa puolueiden hajoamisten, yhdistymisten ja edustajien loikkausten myötä, puolueiden asenne esim. presidenttiä kohtaan ei ole kiveen kirjattu. Brasilia on siis hyvin kaukana blokkivaalimaasta vaikka puolueet muodostavatkin liittoutumia vaaleissa. Muistetaan myös että Brasilian presidenttivaltaisessa järjestelmässä hallitus on vastuussa presidentille eikä parlamentille, joten hallituksen luottamusäänestyksiä parlamentissa maa ei tunne. Todelliset pysyvät ja väliaikaiset enemmistöt presidentin ja hallituksen lakialoitteiden taakse kerätään neuvotteluiden kautta.
On mielenkiintoista nähdä nouseeko ympäristöaktivisti Marina Silva Brasilian presidentiksi. Ottaen huomioon Brasilian talouden olevan maailman seitsemänneksi suurin bruttokansantuotteella mitattaessa ja kuinka iso ongelma Amazonin sademetsän metsäkato on, voi hänen valintansa olla hyvinkin merkittävä. Hän joutunee toisaalta vaikeuksiin Brasilian maatalouskappasektorin kanssa jyrkkien ympäristömielipiteidensä vuoksi. Hän on myös tiukan linjan evankelistakristitty ja vastustaa mm. aborttia sekä tasa-arvoista avioliittolakia.
Toisaalta myös vuonna 2010 hehkutettiin ja mielipidetiedusteluissa povattiin että vihreätä liikettä edustanut matemaatikko ja filosofi Antanas Mockus voittaisi Kolumbian presidentinvaalit ja nousisi maailman ensimmäiseksi vihreäksi valtionpäämieheksi. Vaalien toisella kierroksella liberaalikonservatiivi Juan Manuel Santos voitti kuitenkin Mockusin selkeästi. Näin voi käydä myös Brasiliassa tällä kertaa.
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään siis ensi viikon sunnuntaina 5. lokakuuta 2014 ja hyvin todennäköinen toinen kierros tarvittaessa sunnuntaina 26. lokakuuta 2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti